Hallitus esittää, että työttömien määräaikaishaastatteluja lisättäisiin, jotta työttömät työllistyisivät ja avoimet työpaikat täyttyisivät nopeammin.
Esityksen mukaan työnhakijat haastateltaisiin ja heidän työllistymissuunnitelmansa tarkistettaisiin aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen.
Vuoden alusta jokainen työtön haastatellaan ensin kahden viikon kuluessa työttömäksi jäämisestä ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein.
Työministeri Jari Lindströmin (ps) mukaan haastatteluiden tekemistä ei voi antaa ulkopuoliselle yritykselle vaan ammattilaisten pitää suorittaa ne.
Työministerin mukaan haastatteluja olisi tehty tänä vuonna noin 200 000 enemmän, jos kolmen kuukauden haastatteluväli olisi ollut käytössä jo tänä vuonna.
Lindström: Kyse ei ole kyttäämisestä
Työvoimaviranomaisilla ei enää vastaisuudessa olisi harkintamahdollisuutta siihen, tarvitaanko haastatteluita, vaan ne olisi pakko järjestää.
Aiemmin lähtökohtana on ollut, että alkuhaastattelun jälkeen työnhakija haastatellaan, kun työttömyys on jatkunut kolmen ja kuuden kuukauden ajan. Kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen haastatteluita on ollut kuuden kuukauden välein. Nämäkin haastattelut on kuitenkin voinut lain mukaan jättää tekemättä, jos ne ovat tuntuneet selvästi tarpeettomilta.
– Kyse ei ole mistään kyttäämisestä tai kiusaamisesta, vaan siitä, että työnhakija pääsee takaisin kiinni työelämään ja mahdolliset uudet työpaikat täytetään mahdollisimman nopeasti, Lindström sanoo.
TE-toimistot ovat tuskailleet jo nyt, ettei niiden henkilökunta riitä kaikkien haastatteluiden tekemiseen. Hallituksen esityksen mukaan haastatteluiden tekeminen vaatisi satoja uusia työntekijöitä. Ratkaisuksi TE-toimistoille ollaan ohjaamassa ensi vuonna 17 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
