Työryhmä toppuuttelee pakollisen yo-ruotsin pelkoa – pakollinen ruotsin koe tuskin yllättää vielä lähivuosina: "Ei ole mitään syytä huoleen ja stressiin"

Hallitusneuvotteluissa asiaa käsitelleen Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -ilmiöryhmän puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk.) toteaa, että tällä hetkellä keskitytään mahdollisen uudistuksen selvitystyöhön. Hän ei suostu kommentoimaan asiaa enempää.

Keskustan sisällä aihe on hankala, sillä varsinkin monet Itä- ja Pohjois-Suomen edustajat vastustavat ruotsin pakollista kirjoittamista.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo hänkin, että uudistus vaatii vielä työryhmätyöskentelyä. Hän kuitenkin toteaa, että hallituksen tahtotila on nyt linjattu ja uudistus olisi tarkoitus toteuttaa.

– Tavoitteena on se, että toisesta kotimaisesta tulee pakollinen kieli, Henriksson sanoo.

Stressiä ei ole tarkoitus lisätä

Suomen Lukiolaisten liitto on arvostellut kirjausta siitä, että toteutuessaan uusi pakollinen aine aiheuttaisi lisää stressiä jo valmiiksi kuormittuneille lukiolaisille. Kososen johtaman työryhmän jäsen Veronika Honkasalo (vas.) sanoo, että viesti pitää ottaa vakavasti, mutta huolestua ei tarvitse.

– Ei ole mitään syytä huoleen ja stressiin. Uudistuksia ei pidä tehdä sillä tavalla, että opiskelijoiden stressiä ja paineita lisätään. Lähtökohdaksi on otettava opiskelijoiden jaksamisen edellytysten parantaminen.

Rkp:n Henriksson sanoo, että toisesta kotimaisesta kielestä tulee tehdä mielekäs opiskeltava aine muiden rinnalle. Hän korostaa uusien tulevaisuudennäkymien ja työpaikkojen avautumista kielitaidon myötä.

– Ruotsin osaaminen antaa paljon mahdollisuuksia tehdä mielenkiintoisia asioita kotimaan lisäksi koko Pohjolassa, Henriksson sanoo.

Aikataulua ei voi vielä arvioida

Uudistuksen eteenpäin vieminen on tästä lähtien tulevan opetusministerin vastuulla. Opetusministeriksi nousee todennäköisimmin vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Kirjaus toisen kotimaisen kielen palauttamisesta pakolliseksi yo-tutkintoon lieventyi hallitusohjelmaluonnoksesta lopulliseen ohjelmaan. Iltalehdelle vuodetun luonnoksen kirjaus "palautetaan toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkintoon" vaihtui lopullisessa ohjelmassa muotoon "hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa".

Hallituksen tahtotila siis on linjattu, mutta pakollinen ruotsin koe tuskin pääsee yllättämään lukiolaisia lähivuosina.

Opetushallitus ei halua kommentoida mahdollista uudistusta lainkaan. Opetusministeriön lukiokoulutuksen ja opettajankoulutuksen vastuualueen johtaja Tiina Silander ei hänkään halua tässä vaiheessa spekuloida muutoksen toteutumista.

– Muutos edellyttää ylioppilastutkinnosta annetun lain muuttamista. Aikatauluun on tässä vaiheessa mahdotonta ottaa kantaa, Silander sanoo.

Toinen kotimainen kieli tuli ylioppilaskirjoituksissa valinnaiseksi vuonna 2005.