Hallitusohjelman kirjaus on jäämässä toteutumatta.Ruotsin kielestä ei ole tulossa pakollista ainetta ylioppilaskirjoituksissa, sanoo opetusministeri Li Andersson (vas.) Uutissuomalaiselle. Andersson ei pidä ylioppilastutkinnon rakenteen muuttamista järkevänä.
Opetusministeri kertoo esittävänsä, että asiassa ei ryhdytä lainsäädännöllisiin toimiin.
Pakolliset yo-aineet näyttävät siis jäävän entiselleen, vaikka tavoite toisen kotimaisen kielen kokeen palauttamisesta pakolliseksi on kirjattu hallitusohjelmaan. Toinen kotimainen kieli on opiskelijan äidinkielestä riippuen ruotsi tai suomi.
– Tutkintoa on juuri muutettu siirtymällä viiteen pakolliseen kokeeseen, mikä lisää sen vaativuutta. Toisen kotimaisen kielen lukitseminen pakolliseksi aineeksi lisäisi vaativuutta entisestään, Andersson perustelee.
Opetusministerin mukaan lukiolaisten hyvinvoinnista ja paineista "on aika isoa huolta".
– (Tällä) muutoksella olisi siinä suhteessa selkeästi kielteinen vaikutus, Andersson sanoo Uutissuomalaiselle.
Lue myös: Vasemmistoliitto vaatii huumeiden käytön rangaistavuuden poistamista
Andersson perustelee tilanteen jäädyttämistä myös sillä, että toisen kotimaisen kielen opiskelun aikaistaminen ei ole vahvistanut kielitaitoa toivotusti. Vuonna 2016 voimaan tulleessa uudistuksessa ruotsin opiskelun aloitus aikaistui seitsemänneltä luokalta kuudennelle.
Viime aikoina on myös valmisteltu toisen kotimaisen kielen osaamisen kehittämisohjelmaa. Ohjelma on tarkoitus tuoda osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministeriryhmän käsittelyyn vielä ennen kesälomia.