Työryhmä selvitti korona-ajan vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin – yksi pointti on selvä: "Kriisi on tuonut kuormaa, mutta ei tasaisesti kaikille"

Työryhmä esittää toimenpiteitä hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa Suomessa.

Mäkinen arvioi, ettei kaikkia muun muassa inhimilliseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia vielä näy, koska elämme edelleen tämän poikkeuksellisen tilanteen keskellä. Nämä tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä.

– Koronakriisi on paljastanut suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia ja hyvinvoinnin murtumakohtia, Mäkinen sanoo tiedotustilanteessa.

Eettiset peruspilarit ja kansalaisyhteiskunta Suomen vahvuuksia

Työryhmä nostaa esiin suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia, jotka ovat tärkeitä koronakriisin kohtaamisessa.

Esiin nostettuja vahvuuksia on kolme: eettiset peruspilarit, Suomen hyvinvointimallin vahvuus sekä kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli.

Yhteiskuntakehitystä suuntaavia eettisiä peruspilareita ovat muun muassa jakamaton ja yhtäläinen ihmisarvo.

Suomen hyvinvointimallin vahvuus on universaali järjestelmä täydennettynä kohdennetulla positiivisella erityiskohtelulla, sekä hyvinvoinnin ja talouden positiivinen ja toisiaan vahvistava vastavuoroisuus. Mäkinen puhuu hyvinvointitaloudesta.

Kolmas vahvuus on aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta vahvistavat hyvinvointipalveluja ja kansalaisyhteiskunta tarjoaa äänen maan hiljaisille väestöryhmille.

Kriisi on tuonut kuormaa, mutta ei tasaisesti kaikille

Koronakriisi koettelee Mäkisen mukaan eniten heikoimmassa asemassa olevia.

– Kriisi on tuonut kuormaa, mutta se ei ole tuonut sitä tasaisesti kaikille, Mäkinen kertoo.

Kuormitukseen vaikuttavat useat tekijät, muun muassa ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema ja vähemmistöasema. Esimerkiksi nuoret naiset vaikuttavat Mäkisen mukaan joutuneen koville.

Työryhmä on pyrkinyt myös tunnistamaan, millaisia hyvinvoinnin ja tasa-arvon murtumakohtia tämä kriisi paljastaa. Murtumakohdat eivät ole Mäkisen mukaan syntyneet nyt, vaan niiden juuret ovat olleet jo suomalaisessa yhteiskunnassa.

Esille nostettuja ongelmakohtia ovat muun muassa mielenterveyden kuormittuminen, yksinäisyyden lisääntyminen ja syrjivien asenteiden kärjistyminen.

Työryhmä esittää muun muassa, että hyvinvointitalouden näkökulmasta luodaan erityinen Suomen malli hyvinvoinnin ja tasa-arvon arvioinniksi. Lisäksi hyvinvointitiedon systemaattinen, säännöllinen ja ajantasainen tuottaminen olisi tärkeää.

Kolmanneksi työryhmä ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin riippumaton hyvinvointipolitiikan arviointineuvosto tekemään säännöllisesti edellä mainittua arviointia.

Mäkisen mukaan Suomessa pitää toimia niin, että tehtävät toimet ovat kaikille reiluja ja tasavertaisia eikä kenenkään taakka muodostu kohtuuttomaksi.

"Korona aiheuttaa mittavia tappioita ihmisten hyvinvoinnille"

Työryhmän puheenjohtajana toimi Mäkinen, joka on myös Sosten valtuuston nykyinen puheenjohtaja. Mäkinen esitteli selvityksen tänään tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa.

Mäkisen työryhmän asettivat sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Tilaisuudessa olivat mukana myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, työministeri Tuula Haatainen ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.

Mäkisen lisäksi työryhmän muita jäseniä olivat muun muassa Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hyvinvointiosaston johtaja Tuire Santamäki-Vuori ja Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.