Työryhmä parantaisi saamelaisten asemaa

Yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä ehdottaa parannuksia saamelaisten asemaan alkuperäiskansana.

Ryhmän ehdotus pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi sisältäisi säännöksiä saamelaisten itsemääräämisoikeudesta, kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista sekä oikeudesta maahan ja veteen. Lisäksi siinä säädettäisiin muun muassa elinkeinojen, erityisesti poronhoidon, harjoittamisesta sekä saamelaiskäräjien ja julkisen vallan välisestä yhteistyöstä.

Sopimus koskisi ainoastaan Suomea, Ruotsia ja Norjaa, mutta sen toivotaan vaikuttavan myös Venäjällä elävään pieneen saamelaisten kansanryhmään.

Sopimusehdotus on luovutettu oikeusministeri Leena Luhtaselle ja näiden maiden saamelaiskäräjien puolesta Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajalle Pekka Aikiolle Helsingissä.

Saamelaissopimuksen tarkoituksena on kehittää uusi ja entistä parempi oikeusperusta saamelaisten yhteenkuuluvuudelle. Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Norjan korkeimman oikeuden emeritus presidentti Carsten Smith sanoi, että valtioiden rajat ja niiden erilaiset politiikat ovat synnyttäneet saamelaisten elinalueille useita rajalinjoja.

- Me saamelaiset olemme yksi kansa, eivätkä valtioiden rajat saa estää kansamme yhteyttä.

Smithin mukaan Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on kansallinen ja kansainvälinen vastuu luoda saamelaisten kulttuurille ja yhteiskuntaelämälle riittävät elinehdot.

Poronhoidon asemassa eroja

Kolmen maa saamelaispolitiikassa ja käytännöissä on kuitenkin eroja ja sopimusehdotuksessa päädyttiin moniin kompromissiratkaisuihin. Suomen hallituksen edustajan lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuon mukaan Suomen suurimmat huolet liittyvät erityisesti itsemääräämisoikeuden sisältöön, saamelaisten oikeuteen maahan ja veteen sekä poronhoitoon saamelaisena elinkeinona.

Suomessa, toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa, poronhoito ei kuulu yksinoikeutena saamelaisille. Sopimusehdotuksessa Suomen valtio kuitenkin sitoutuu vahvistamaan saamelaisen poronhoidon asemaa.

Raportti käännetään vielä suomeksi ja pohjoissaameksi, jonka jälkeen vuorossa on lausuntokierros kolmessa maassa. Sopimuksen jatkokäsittely toteutetaan yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa.

Raportin laatinut asiantuntijaryhmä aloitti toimintansa marraskuussa 2002. Ryhmässä oli mukana kustakin maasta sekä hallituksen että saamelaiskäräjien nimeämä edustus.

Saamelaisia on Suomessa noin 8000. Norjan alueella saamelaisia on arviolta 50 000-65 000 ja Ruotsissa noin 20 000.

(MTV3-STT)