Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuuden työnantajat aloittivat tänään työriidan sovittelun valtakunnansovittelijan pöydässä. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus ei sovi Teollisuusliitolle päänavaukseksi.
Teknologiateollisuudessa ei ole päästy sopuun uudesta työehtosopimuksista ja sen palkankorotuksista, joten riitaa ratkotaan nyt valtakunnansovittelijalla.
Osapuolina kiistassa ovat työntekijöiden Teollisusliitto ja Ammattiliitto Pro sekä työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden työnantajat.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Teollisuusliitto sekä huomenna sovittelun aloittava Pro ovat antaneet varoituksen lakosta, joka alkaa 14. tammikuuta, jos tätä ennen ei päästä sopuun.
– Meillä on kiistaa palkankorotuksen suuruudesta ja sopimuskauden pituudesta. Näistä asioista mennään nyt valtakunnansovittelijan luokse, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi neuvotteluihin mennessään.
– Nythän tilanne on se, että lakkouhka kohdistuu noin 300 yritykseen, [joilla on] yli 40 000 työntekijää. Olisihan se kallis juttu ehdottomasti työntekijöille, ammattiliitoille, mutta erityisesti yrityksille, Teknologiateollisuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi kommentoi.
Tästä työkiistassa on kyse:
3:00
Teollisuusliitto: Päänavausta ei vielä ole
Teknologiateollisuuden työnantajat pääsi työehtosopimusneuvotteluissa jo sopuun työntekijäjärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kanssa.
Uudet työehtosopimukset syntyivät teollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietotekniikan ylemmille toimihenkilöille ja koskevat noin 100 000 työntekijää.
Työmarkkinoilla on viime sopimusneuvottelukierroksilla noudatettu mallia, jossa ensimmäisenä sopuun pääsevät vientialat muodostavat niin sanotun päänavauksen ja määrittelevät palkankorotusten katon, jota muilla aloilla ei ylitetä.
Teollisuusliiton Aalto kuitenkin arvioi, ettei ylempien toimihenkilöiden sopimuksen synty vaikuta Teollisuusliiton neuvotteluihin mitenkään.
– Se ei kelpaa meille päänavaukseksi.
– Ylemmät toimihenkilöt ovat meidän ja meidän jäsentemme näkökulmasta työnantajan edustajia. Jos työnantajan edustajat neuvottelevat yritysten kanssa sopimukset, kuulostaa kohtuuttomalle, että palkansaajien, yksittäisten työntekijöiden pitäisi siihen tyytyä.
Kaksivuotinen sopimus korottaa ylempien toimihenkilöiden palkkoja käytännössä 1,8 prosentilla.
Esimerkiksi metsäalalla on syntynyt useita työehtosopimuksia, jotka ovat Aallon mukaan pääsääntöisesti merkittävästikin parempia kuin YTN:n ja Teknologiateollisuuden työnantajien sopimus.
Työnantajapuoli on eri mieltä
Työnantajaleiriä edustava Ruohoniemi on täysin eri linjoilla. Hän pitää YTN:n työehtosopimusta päänavauksena.
– Jos sataatuhatta yksityisen sektorin työntekijää koskevat sopimukset ovat kiinni, kyllä se on vahva merkki. Se on huomattavasti vahvempi merkki kuin yksittäiset yrityiskohtaiset sopimukset, Ruohoniemi totesi.
– Kyllä he [ylemmät toimihenkilöt] ovat palkansaajia ja yritysten työntekijöitä ihan siinä missä tuotannon työntekijätkin ovat. Samalla tavalla he ovat siellä töissä kuin kaikki muutkin, Ruohoniemi kommentoi.
YTN:n oman määritelmän mukaan ylemmät toimihenkilöt toimivat asiantuntija-, esihenkilö-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä, mutteivät yritysten ylimmässä johdossa.
