Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto sekä työnantajien Teknologiateollisuus ovat hyväksyneet uuden teknologiateollisuuden työehtosopimuksen.
Sopimus korottaa alan palkkoja 3,3 prosenttia kahden vuoden aikana. Lisäksi kiky-tunnit poistuvat.
Ratkaisun piirissä on 93 000 työntekijää. Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat työmarkkinakierroksella avainasemassa, sillä niiden sopimat palkankorotukset antavat suuntaa myös muille neuvotteluille.
Kohtuullinen kompromissi
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto pitää sopimuksen tärkeimpänä saavutuksena ylimääräisten työtuntien poistumista.
– Asetimme tavoitteeksi kiky-talkootunneista irti pääsemisen. Ne on koettu jäsentemme keskuudessa hyvin vaikeaksi asiaksi, joten on hyvä, että tunneista päästiin nyt eroon, Aalto sanoi liiton tiedotteessa.
Palkankorotuksia hän luonnehtii kohtuulliseksi kompromissiksi.
– Kävimme pitkät ja osin aika vaikeatkin sopimusneuvottelut. Lopputuloksena olivat palkankorotukset, jotka osaltaan turvaavat myönteistä ostovoiman kehitystä jäsenillemme ilman että ne kuitenkaan vaarantavat suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, Aalto sanoi.
Paras mahdollinen sopimus
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo, että se teknologiateollisuuden hyväksytty työehtosopimus ei paranna kustannuskilpailukykyä mutta ei sitä välttämättä myöskään heikennä.
Helteen mukaan ratkaisu ei ole ihanteellinen, mutta se oli paras mahdollinen, jonka Teknologiateollisuus pystyi neuvottelemaan hyvin vaikeassa tilanteessa.
– Kustannustaso on sellainen, että sen kanssa voidaan elää. Aina, kun neuvottelutuloksesta päätetään, joudutaan tekemään valinta siitä, mikä olisi se toinen vaihtoehto. Nyt se olisi ollut epävarmuuden jatkuminen, Helle sanoi STT:lle Etelärannassa.
Helteen mukaan neuvottelupöydän yläpuolella on ollut koko ajan uhka uusista työrauhahäiriöistä.
– Tässä tilanteessa tämä oli paras mahdollinen ratkaisu, minkä pystyimme saamaan aikaiseksi.
Helteen mukaan jatkossa on hyvin paljon kiinni siitä, miten hyvin yritykset pystyvät hyödyntämään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja hakemaan tuottavuutta lisääviä elementtejä yritystasolla.
– Hyvää tässä ratkaisussa oli se, että vaikka kiky-tunnit teknologiateollisuuden työntekijöiltä poistuivat, meillä on mahdollisuus tämän sopimuksen turvin mahdollisuus jatkossa neuvotella paikallisesti työajan pidentämisestä jopa 170 tunnilla, Helle sanoo.
Lue myös: Lännen Media: Suuret työntekijäliitot vaihtaisivat valtakunnansovittelijan työmarkkinaviisaisiin – työnantajapuoli tyytyväinen nykyjärjestelmään
Neuvottelut alkoivat jo elokuussa
Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus aloittivat neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta elokuun lopulla.
Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala ehti tehdä kaksi sovintoehdotusta, joista ensimmäinen olisi korottanut palkkoja 1,6 prosenttia kahdessa vuodessa. Tämän ehdotuksen hylkäsi Teollisuusliitto.
Toinen esitys olisi korottanut palkkoja 2,4 prosenttia, ja sen hylkäsivät molemmat osapuolet. Työnantajapuoli piti esitystä tuolloin liian kalliina, työntekijäpuoli liian alhaisena.
Teollisuusliitto edellytti, että palkkaratkaisun täytyy kasvattaa liiton jäsenten ostovoimaa. Teknologiateollisuus taas kantoi huolta suomalaisten vientiyritysten kilpailukyvystä.
Vientiteollisuuden laajoihin lakkoihin osallistui joulukuun alkupuolella noin satatuhatta Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäsentä.
Ammattiliitto Prolla ja YTN:llä on meneillään omat tes-neuvottelunsa Teknologiateollisuuden kanssa. Kesken ovat myös muun muassa kemian sektorin, mekaanisen metsäteollisuuden ja kaivosalan neuvottelut.
Lue lisää: "Tässä ei ole viikonlopun aikana tapahtunut mitään uutta" – Maanantain lakot aiheuttavat satojen miljoonien tappiot, joihin Suomella ei olisi varaa: Mistä nyt kiikastaa?
4.1.2020 kello 17.10: Uutista täydennetty Helteen uusilla kommenteilla.