Usein repiväksi äityvät irtisanomisriidat veivät viime vuonna käräjävaiheessa keskimäärin 11 kuukautta osapuolten elämästä, selviää STT:n selvityksestä.
Oikeusministeriön lukujen perusteella käsittelyajat työsuhteen irtisanomista tai purkamista koskevissa riidoissa ovat venyneet käräjä- ja korkeimmassa oikeudessa vuodesta 2010 useilla kuukausilla.
Hovioikeudessa keskimääräiset ajat ovat lyhentyneet.
Venyvän irtisanomisriidan keskelle on joutumassa myös Niina Anttonen (nimi muutettu), joka on poimittu esimerkkitapaukseksi Helsingin käräjäoikeudesta. Anttonen työskenteli ennen yt-neuvotteluja yritysmyyntitehtävissä aikakauslehtiä kustantavassa yhtiössä. Kanteen mukaan työnantaja ehti jo vihjata uudesta sopivasta yritysmyyntitehtävästä mutta työtä ei silti tarjottu hänelle.
Oikeuden tehtäväksi jää arvioida, olisiko uutta paikkaa pitänyt tarjota tehtävänkuvan vuoksi ensisijaisesti entiselle työntekijälle uuden sijaan. Asia on pyörinyt oikeuden rattaissa viime toukokuusta saakka, mutta odottaa yhä ratkaisua.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta kummeksuu käsittelyaikojen pidentymistä käräjävaiheessa ja KKO:ssa.
– Eihän näitä yleensä heti nosteta, vaan usein menee lähemmäs vuosi ennen kanteen nostamista. Se on siis noin kahden vuoden rupeama ennen käräjäoikeuden tuomiota, Koskinen laskee.
Hän pitää 11 kuukauden keskimääräistä käsittelyaikaa pitkänä ja suuntaisi katseita työnjohtoon eli esimerkiksi käräjäoikeuksia johtaviin laamanneihin. Petraamista hän pitää mahdollisena.
– Ilman muuta käräjäoikeuksissa pystytään siihen, että käsittelyajat eivät veny ilman oikeusturvaloukkauksia.
Lapset saattavat juurtua ennen ratkaisua
Irtisanomisista ei synny ainoita riitajuttuja, joka helposti venyvät kohtuuttomalta tuntuviin mittoihin.
Oikeusministeriön lukujen mukaan esimerkiksi lapsen huolto- tai tapaamisoikeutta koskevat jutut kestivät vuosina 2010–2016 käräjävaiheessa keskimäärin 7 kuukautta ja hovivaiheessa keskimäärin 5–7 kuukautta.
Yli 20 vuotta perheoikeuden parissa työskennelleen asianajajan Riitta Leppiniemen mukaan keskiarvot antavat liian ruusuisen kuvan todellisista riitatilanteista, joissa ihmiset esimerkiksi eroavat ja lapsen asumisesta syntyy riitaa.
– Jos laitan tänään hakemuksen sisään, niin valmisteluistunnossa ei olla koskaan alle 3–4 kuukauden. Sen jälkeen saatetaan käsitellä se, kenellä lapset ovat väliaikaisesti, jos siitä ei ole päästy sopuun. Lisäksi olosuhdeselvityksen saaminen kestää yleensä 4–6 kuukautta.
"Oikeuksia omiin käsiin"
Riitatilanteessa lapset voivat joutua pelinappulaksi. Leppiniemi pohtii, voiko ihminen saavuttaa hyötyjä ottamalla oikeuksia omiin käsiin.
– Jos lähdet lapset ja kimpsut ja kampsut mukana, lapsi asuu lähtijän luona melkein vuoden. Siitä tulee vakiintunut olosuhde lapselle. Vaikka sillä ei pitäisi olla merkitystä, niin voihan olla, että se vaikuttaa. Esimerkiksi silloin, kun lasta kuullaan asiassa.
Leppiniemen mukaan joissain perheissä aikuiset voivat kilpailla siitä, kumpi ehtii saada lapsen hoidosta. Lapsi ei tällöin tiedä, missä hän milloinkin asuu.
Äärimmäisissä riitatilanteissa Leppiniemi penää nopeaa palaveria joko asianajajatoimistoon tai juttua nopeasti oikeuden käsittelyyn. Käytännössä mahdollisuudet saada tällaiset riidat käräjille nopeasti ovat hänen mukaansa heikot.