Työoikeuden asiantuntija: Väitteet sosiaalialan palkkakartellista ovat kuin "myrsky munakupissa", KT:n ohjeistuksessa ei ongelmaa

Lue myös: Ammattiliitto epäilee laajaa sosiaalityöntekijöiden palkkakartellia – työnantajan mukaan tarkoituksena on estää "läksiäislahjat"

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on pitänyt ohjeistusta palkkatasoon vaikuttamisena siten, että osaa työehtosopimuksen määräyksistä ohjeistetaan olemaan käyttämättä.

Talentia ilmoitti lokakuun viimeisenä viikonloppuna epäilevänsä Itä-Uudenmaan kuntia sosiaali- ja terveysalan palkoista sopimisesta niin, että kyseessä voisi olla palkkakartelli. Epäily lähti liikkeelle Hufvudstadsbladetin uutisesta, jonka mukaan alueen kunnissa on sovittu sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkojen pitämisestä yhtäläisinä eikä palkoilla kilpailla kuntien välillä hyvinvointialueuudistuksen alla.

Porvoon sosiaali- ja terveysjohtaja Ann-Sofie Silvennoinen kertoi HBL:n jutussa, että kunnat ovat keskustelleet palkoista ja siitä, kuinka ne voidaan pitää samalla tasolla siten, etteivät ihmiset vaihda työpaikkaa palkan perässä. STT:lle Silvennoinen sanoi, että kuntien sopimuksissa ei ole kyse palkkakartellista vaan siitä, että henkilöstöasioista on puhuttu yleisellä tasolla.

Kuun vaihduttua Talentia kertoi epäilevänsä samanlaista toimintaa Pohjois-Savossa ja viittasi KT:n antamaan ohjeistukseen.

Talentian Neuvottelupäällikkö Tuomas Hyytinen katsoo, että olipa toiminta laitonta tai ei, Talentian näkemyksen mukaan palkoista sopiminen rikkoo työehtosopimuksia.

–  Näkemyksemme mukaan palkkakatosta sopiminen kuntien kesken rikkoo työehtosopimusta, sillä se kaventaa sopimuksissa määriteltyä neuvotteluvaraa.

Talentian mukaan rikkoo palkkausjärjestelmää

Seppo Koskinen kuvailee palkkakartelli-sanaa harhaanjohtavaksi ja "ammattiyhdistysliikkeen kielenkäytöksi". Hän huomauttaa, että kartelli on kilpailu-, ei työlainsäädännöllinen termi. Sillä viitataan yritysten keskinäisen kilpailun rajoittamiseen esimerkiksi hintatasoon tai saatavuuteen vaikuttamalla.

–  Sanalla kuvataan työmarkkinoiden yhteydessä sitä, että eri työnantajat olisivat sopineet noudattavansa samaa palkkatasoa tai samoja palkkaperiaatteita. Se ei ole kiellettyä kilpailun rajoittamista, eikä kiellettyä kilpailua sääntelevä kilpailulaki edes koske työmarkkinoita. Työvoiman vapaata liikkumista se toki välillisesti saattaa hillitä, mutta ei se sitä rajoita.

Koskisen mukaan jotkut kutsuvat ammattiyhdistyksiä ja työehtosopimuksia työelämän kartelleiksi. Hän painottaa, etteivät nekään sellaisia ole eikä niitä sellaisina pidetä.

Lue myös: Porvoon sosiaali- ja terveysjohtaja kiistää palkkakartellin – myönsi HBL:lle Itä-Uudenmaan kuntien "keskustelleen", ettei palkoilla kilpailla työvoimasta 

Kartellityyppinen tilanne voisi Koskisen mielestä olla se, jos yksityisellä sektorilla olisi tiukka sidonnaisuus yleiseen linjaan. Kunta ja valtio ovat sikäli erilaisia, että kummassakin virka- ja työehdoista sopii yleensäkin vain yksi taho, ja kunnat ja kaupungit soveltavat tätä sopimusta.

Talentian näkemyksen mukaan epäilty mahdollinen kartelli rajoittaa työvoiman vapaata liikkuvuutta ja rikkoo palkkausjärjestelmää, sillä palkat tulisi määrittää työn vaativuuden perusteella eikä kuntien keskinäisissä sopimuksissa. Syynä kuntien linjaukseen olisi KT:n ohjeistus, joka on annettu siksi, että kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen vuonna 2023. Tämän seurauksena palkkoja harmonisoidaan eli yhtenäistetään.

–  Henkilöstöään luovuttavissa työnantajayksiköissä on pidättäydyttävä tekemästä tasakorotuksenomaisia harkinnanvaraisia palkankorotuksia, jotka voivat nostaa kustannuksia hyvinvointialueilla, ohjeistuksessa lukee.

Talentian Hyytisen mukaan ohjeistuksen muotoilu voi johtaa siihen, että palkkoja yritetään hillitä kunnissa kaikin keinoin, jopa palkoista sopimalla.

–  Tämä tuo mieleen sanan kartelli siksi, että siinä sovitaan hyödykkeen, tässä tapauksessa työn, hinnasta.

"Myrsky munakupissa"

Koskinen sanoo vastaavien sopimusten olevan hyvin tavallisia yksityisellä sektorilla liikkeenluovutusneuvotteluissa. Kun ratkaisu on tulossa, tapana on Koskisen mukaan sopia, ettei luovuttaja lähde nostamaan palkkoja. Siinä mielessä KT:n ohjeistuksessa ei hänen mielestään ole "mitään ihmeellistä".

–  Ainakin kun minä katson KT:n ohjeita, niin eiväthän he mitenkään neuvo, että työehtosopimuksia pitäisi noudattaa jotenkin väärin. Ohjeena on pidättäytyä tekemästä sellaisia korotuksia tai muutoksia, jotka voi nyt jättää tekemättä, hän sanoo.

–  Tämä on nyt myrsky ei edes vesilasissa vaan jossain munakupissa.

Siinä mielessä hän ymmärtää Talentian reaktion, että uudistus on valtava ja hyvinvointialueen toteutumiseen on vielä pitkä aika. Yksityiseen sektoriin verrattuna ero on se, että liikkeenluovutukset toteutuvat siellä yleensä huomattavasti nopeammin.

Koskinen kuitenkin painottaa, että palkkaharmonisaatiossa on näin mittavassa uudistuksessa jo nykyiselläänkin töitä vuosikausiksi.

–  Vaikka sitä nyt helpotettaisiin niin, ettei eroja enää kasvateta, edessä on silti vaikea ja pitkäkestoinen homma.

Palkankorotuksia saa edelleen antaa

KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas sanoo, ettei KT ymmärrä Talentian tulkintaa. Hänen mukaansa kukaan ei ole antanut ohjetta olla noudattamatta kunkin työnantajan omaa palkkausjärjestelmää, ja lisäksi hän painottaa päätösvallan olevan edelleen kunnilla itsellään.

–  Kukaan ei ole antanut sellaisia ohjeita, että perusteltuja palkankorotuksia ei voisi antaa.

Nybondas-Kangas painottaa, että tavoitteena on estää se, että kunnat ikään kuin läksiäislahjaksi nostavat palkkoja tietäen, että kustannuksista vastaa kohta hyvinvointialue ja sen rahoittaja valtio. Tällaisia tapauksia on hänen mukaansa aiemmin tullut ilmi esimerkiksi kuntaliitosten ja kuntayhtymien perustamisen yhteydessä. Nybondas-Kankaan näkemys on, että tällainen toiminta voisi johtaa jopa vahingonkorvausvelvollisuuteen.

Koskinen muistaa tapauksen, jossa yksityisen puolen liikeluovutuksen alla luovuttaja nosti työntekijöiden palkkoja reilusti ja perusteli sitä työntekijöiden palkitsemisella. Tätä hän kuvailee luovutuksen saajan luottamuksen pettämiseksi.

Vahingonkorvausvelvollisuuteen Koskinen ei kuitenkaan usko.

–  Jos joku sanoo vain palkitsevansa työntekijöitä, nostapa siinä sitten vahingonkorvausjuttu. Ei se menesty, koska on todella vaikea saada näytetyksi, että luovuttajan menettelystä aiheutui vahingonkorvauslainsäädännön mukainen korvausvelvollisuus.

Vahingonkorvausvelvollisuus siis edellyttäisi, että esimerkiksi ennen liikkeenluovutusta annetut harkinnanvaraiset erät tulkittaisiin hyvinvointialueen tahalliseksi vahingoittamiseksi. Tämä näyttäminen olisi Koskisen mukaan melko mahdotonta.

Palkat nousevat "joka tapauksessa"

KT:n Nybondas-Kangas sanoo, että annettu ohjeistus on enimmilläänkin pelkkä suositus, sillä päätösvalta on kunnilla. Suositusten mukaisestikin niillä on edelleen mahdollisuus maksaa rekrytointilisiä ja tehdä palkankorotuksia esimerkiksi työn vaativuuden ja työkokemuksen vuoksi tai henkilökohtaisina lisinä.

Se, että tavoitteena olisi hillitä naisvaltaisen ja työvoimapulasta kärsivän alan palkankorotuksia periaatteellisella tasolla, ei Nybondas-Kankaan mukaan pidä paikkaansa. Hän huomauttaa, että jo nyt tilanne on se, että jollakin työnantajalla on alueensa korkein palkka. Palkkojen harmonisoinnin yhteydessä monien palkat nousevat, koska palkkojen madaltaminen ei yleensä ole mahdollista.

–  Kuntatyönantajilla on ollut samat mahdollisuudet käytettävissään aika monta vuotta. Yhteensovittaminen tulee nostamaan lähes kaikkien palkkoja joka tapauksessa.

Nybondas-Kangas ei usko myöskään kuntien tulkinneen suosituksia Talentian esittämällä tavalla.

–  Työnantajayhteistyö on eri asia kuin että sovittaisiin, että kenenkään palkat eivät nouse.