Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on määrännyt sovittelulautakunnan ratkomaan kunta-alan työriitaa. Kyse on poikkeuksellisesta toimesta, jota käytetään työriitojen sovitteluissa vain harvoin.
Pääsopijajärjestöinä ovat koulutettujen kuntatyöntekijöiden Juko, julkisen alan unioni JAU, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry ja Kunta- ja hyvinvointityönaluetyönantajat eli KT. Tällä hetkellä uhkana on, että lakot laajenevat ensi viikolla useissa kunnissa työmarkkinajumin seurauksena.
Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala esitti sovittelulautakunnan perustamista. Ennen sitä työntekijäpuoli hylkäsi Piekkalalta tulleen sovintoesityksen. Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren kuitenkin sanoo, että työnantajapuoli ei edes lähtenyt kunnolla neuvotteluihin ja jättänyt tarjousta ennen kuin asia meni valtakunnansovittelijalle.
Suurin riidan aihe neuvottelijoilla on työntekijäpuolen vaatimus siitä, että palkkakuopassa olevien kuntatyöntekijöiden asemaa parannettaisiin monivuotisella palkkaohjelmalla, joka tulisi kahden prosentin korotusten päälle.
Esimerkiksi hoitajaliitot Tehy ja Super ovat esittäneet julkisuudessa, että yleisen palkankorotuslinjan päälle tulisi joka vuosi viiden vuoden ajan 3,6 prosenttia lisää palkkaa. Käytännössä vähintään samanlainen vaade koskisi myös muita kuntatyöntekijöitä, mistä seuraisi valtiovarainministeriön laskelman mukaan viiden vuoden päästä noin 3,6 miljardin euron vuosittainen menolisäys. Työnantajapuoli on arvioinut tuon summan jopa yli neljän miljardin euron suuruiseksi. Toimitusjohtaja Markku Jalonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista KT:sta ei näe tuollaista menolisäystä mahdollisena.
– Sellaisia rahoja ei vain KT:n mielestä ole olemassa hyvinvointiyhteiskunnalla eikä suomalaisella veronmaksajalla, hän sanoo.
Lue myös: Järjestöt vaativat hoitajille muita parempia palkankorotuksia – Tehy vertaa vaadetta 5 kuukautta kestäneeseen lääkärilakkoon
Mistä rahat?
Työntekijäpuolen palkkavaateesta seuraa kysymys siitä, voisiko palkkaohjelma syntyä edes teoriassa ilman valtion rahahanojen aukeamista. Etenkin hyvinvointialueiden rahoitus on lähes täysin valtion rahoituksen varassa, eikä vaaditun palkkaohjelman summissa puhuta pikkurahoista.
– Kyllä tähän tarvitaan sitä, että maan hallitus rahapussin nyörejä vähän aukaisee ja rahaa tulee valtion kautta niin kuntiin kuin hyvinvointialueillekin, Jukon Löfgren sanoo.
KT:n Jalonen ei näe uutta valtion rahaa ratkaisuna.
– Nyt hallitus kehysriihessään teki aivan oikein sen linjauksen, että hallitus ei sekaannu ja ota kantaa työmarkkinaneuvotteluihin millään tavalla. Ja se oli KT:n mielestä hyvä linjaus, hän sanoo.
Lue myös: Hoitajat ja muu kunta-ala odottavat yhä valtiolta rahaa – hallitukselle syytös vastuunpakoilusta: "Tätä pingisottelua katsoo koko Suomi"
4:23
Katso yllä oleva video: Opettajat aloittivat lakon keskiviikkona 6.4. – näin porrastettu lakko etenee, jos sopuun ei päästä.
Laajentuvatko lakot?
Panoksena työmarkkinajumin aukeamiseksi ovat lakot, jotka uhkaavat ensi viikolla laajentua entisestään.
Huhtikuun alusta lakossa on ollut noin 25 000 hoitajaa kuudessa sairaanhoitopiirissä.
Kaksipäiväisessä lakossa on lisäksi ollut kuntatyöntekijöitä Jyväskylästä, Oulusta, Rovaniemeltä ja Turusta. Näiden lakkojen piirissä on ollut esimerkiksi opettajia.
Jos kunta-alan uudesta virka- ja työehtosopimuksesta ei synny sopua maanantaihin mennessä, tulee lakkojen piiriin uusia kaupunkeja jo ensi viikolla.
Puheenjohtajaksi uuteen sovittelulautakuntaan tulee alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Vielä perjantaina iltapäivällä julki ei ollut tullut tarkkaa tietoa siitä, koska ja missä sovittelulautakunta mahdollisesti kokoontuu.
Vastaavaa lautakuntaa on käytetty edellisen kerran kunta-alalla vuonna 2007.
