Hoitajat ja muu kunta-ala odottavat yhä valtiolta rahaa – hallitukselle syytös vastuunpakoilusta: "Tätä pingisottelua katsoo koko Suomi"

Ainakin hoitajajärjestöissä petyttiin, kun hallitus ei myöntänyt kehysriihessä rahaa kunta-alan palkankorotuksiin. Ennen kehysriihtä ei tosin edes vakavasti lupailtu rahoja.

Hoitajajärjestöt aikovat jatkaa niin lakkoa kuin valtiovallan vastuuttamista.

– Tämä vastuunpakoilu on kertakaikkisen surullista. Niin työnantaja kuin Suomen valtio pakoilee vastuuta ja tätä pingisottelua katsoo koko Suomi. Julkisen sektorin palkat tulevat verovaroista ja rahoitusta voidaan ohjata. Meillä on päättäjät, jotka päättävät rahoituksesta, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo MTV Uutisille.

Myös JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on harmistunut siitä, ettei rahoja vielä kuulunut.

– Kunta-alan arvostus ei näy kehysriihen papereissa missään kohtaa , hän toteaa.

Niemi-Laine sanoo, että palkankorotuksiin voitaisiin suunnata esimerkiksi valtionosuuksia, joita valtio antaa kunnille.

– Kunnille lisätään valtionosuutta ja ne ohjataan selkeästi palkkaepäkohtiin, hän toteaa.

Kuntatyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen on puolestaan tyytyväinen siitä, ettei hallitus ole puuttunut kunta-alan työmarkkinakiistaan.

– Meidän mielestämme hallitus toimi erittäin johdonmukaisesti. On tärkeätä, että pidämme kiinni työnjaosta: mikä on työmarkkinajärjestöillä ja mikä on poliittisilla päätöksentekijöillä. Jos poliitikot sekaantuvat työmarkkinaneuvotteluihin, niin siitä ei mitään hyvää seuraa, Jalonen kertoo.

Sovittelu jatkuu

Kunta-alan riitaa ratkotaan valtakunnansovittelijan toimistolla, mutta nopeita ratkaisuja ei odoteta.

– Siellä on kaikki asiat telineissä. Isoimpana asiana pelastusohjelma eli palkkaohjelma ei ole edennyt lainkaan. Jäsenemme ovat yksissä tuumin sitä mieltä, että viedään päätyyn saakka. Pelastusohjelma on meille kynnyskysymys, Tehyn Rytkönen sanoo.

Tehy ja Super ovat vaatineet viiden vuoden "pelastusohjelmaa", jossa vaaditaan yleisen linjan mukaisten palkankorotusten päälle yli kolmen prosentin korotuksia. Vuosien kuluessa kyseinen malli maksaisi laskijasta riippuen satoja miljoonia tai useamman miljardin.

Myös muut kunta-alan palkansaajajärjestöt vaativat usean vuoden palkkaohjelmaa.

– Ilman palkkaohjelmaa sovintoa ei tule syntymään, JHL:n Niemi-Laine sanoo.

Valtakunnansovittelija on kertonut keräävänsä käsiinsä lankoja, joita kerimällä voitaisiin päästä sopuun. Toistaiseksi ratkaisuja ei ole näkyvissä.

Hoitajajärjestöt ovat kertoneet, että yksi mahdollisuus sopuun voisi piillä ensi vuoden alussa, jolloin hyvinvointialueet aloittavat. Hyvinvointialueet ovat aluksi valtion rahoituksen varassa, mikä voisi mahdollistaa palkankorotusten rahoituksen nykyistä yksinkertaisemmin.

– Tässä on hyvin monenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Yksi on se, että me ei tehdä minkäänlaista ratkaisua vaan odotetaan tammikuun 1. päivään asti, Tehyn Rytkönen pohtii.