Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, SAK ja STTK haluavat muutoksia hallituksen koronarokotuslinjaukseen.
Valtioneuvosto antoi joulun alla tartuntatautilain nojalla asetuksen vapaaehtoisista koronarokotuksista. Asetuksen kanssa julkaistiin siihen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) muistio asetuksen toimeenpanon tueksi.
STM:n muistiossa on työmarkkinajärjestöjen mielestä "merkittäviä käytännön ongelmia". Järjestöt kokevat, että työterveyshuollossa annettavista koronarokotuksista maksettava korvaus pitäisi toteuttaa nykyisestä työterveyshuollosta teknisesti erillisenä järjestelynä, kuten tämän vuoden alussa voimaan tullut koronatestien Kela-korvaus on toteutettu. Kelan maksaman korvauksen rahoittaa valtio.
Järjestöjen mielestä koronarokotuksien kulut pitäisi myös korvata työnantajalle sataprosenttisesti eivätkä rokottamisen kustannukset saisi kerryttää työterveyshuollon vuosittaista menokattoa.
STM:n muistion mukaan Kela-korvaus työnantajalle olisi korkeimmillaan 60 prosenttia rokottamisen kustannuksista. Itse rokote on maksuton.
Lue myös: Euroopan komissio antoi lopullisen hyväksynnän Moderna-rokotteelle
"Todella kova kiire"
Työmarkkinajärjestöjen mukaan nykyisestä työterveyshuollosta erillinen korvausjärjestelmä tarkoittaisi, että kuka tahansa rokottamiseen oikeutettu terveydenhuollon ammattilainen voi antaa rokotteen. Tämä nopeuttaisi rokotusprosessia verrattuna siihen, että vain työterveyshoitajat voisivat antaa rokotteen niin, että Kela voisi sen korvata.
Työmarkkinajärjestöjen mukaan niiden tekemä esitys edellyttää lakimuutoksia, minkä vuoksi asialla on "todella kova kiire".
Työmarkkinajärjestöjen kannanottoa Twitterissä kommentoineen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan hallitus varautuu työterveyshuollon osallistumiseen koronarokotuksiin.
– Varaudumme myös korvausjärjestelmässä siihen, että muun muassa työterveyshuoltoa toteuttavat terveysyritykset voivat massarokotusvaiheessa toteuttaa rokottamista entistä laajamittaisemmin, Pekonen kirjoitti.