Työllisyystoimia pohtineiden työryhmien tulokset ovat jäämässä laihoiksi, eikä vaikeisiin asioihin ole tiettävästi vielä edes päästy käsiksi.
STT:n tietojen mukaan esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista koskevia ehdotuksia tuskin saadaan edistettyä ennen ensimmäistä välietappia kevään kehysriihtä.
Porrastus tarkoittaa, että työttömyyspäiväraha olisi alussa nykyistä suurempi ja pienenisi työttömyyden pitkittyessä.
Yhteistä näkemystä ei tahdo löytyä
Yhteinen näkemys puuttuu yhä myös esimerkiksi aktiivimallin korvaavan yksilöllisen työnhaun velvoitteista. Uudessa mallissa palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan.
STT:n haastatteleman työnantajapuolen edustajan mukaan työministeriön virkamiehet ovat tuoneet työnhaun velvoitteita puivaan ryhmään vanhan ehdotuksensa.
– Se on aivan liian löperö, koska se tarkoittaa työttömyysturvan vastikkeellisuuden vähentämistä sitä kautta, että karenssijärjestelmä olennaisesti lievenisi nykyisestä, hän sanoo.
Lue myös: Aktiivimalli jäi hiljaisesti historiaan – malli ehti leikata lähes joka toisen työttömän tukia tai päivärahaa
Työnantajapuolella ollaan ministeriön kanssa samaa mieltä siitä, että työttömällä työnhakijalla pitää olla velvollisuus hakea työtä, ja jos ei hae, ei ole oikeutta työttömyysturvaan.
– Eri mieltä olemme karenssijärjestelmästä, joka lyhentäisi karenssiaikoja nykyisestä.
Palkansaajapuolen mielestä malli taas on liian tiukka, koska sen mukaan työttömän pitäisi hakea tietty määrä työpaikkoja tietyn ajan kuluessa.
– Meillä on tiukka karenssijärjestelmä jo nyt. Karenssijärjestelmä pitäisi uudistaa niin, että sanktiot olisivat lyhyempiä, työntekijöitä edustava taho sanoo.
Haastateltavien nimiä ei kerrota jutussa, sillä työryhmien työ ei ole julkista. Työryhmät koostuvat työnantajien ja työntekijöiden sekä ministeriöiden edustajista, ja niitä on seitsemän.
"Vain kuntakokeilu etenee"
Erään työntekijäpuolta edustavan haastatellun mukaan ainoa työllisyystoimi, mikä konkreettisesti etenee tällä hetkellä, on kuntakokeilu. Kuntakokeilussa työttömien palveluita siirretään TE-toimistoilta kunnille.
– Tässä on niin valtavasti asioita työryhmien pöydällä ja kaikki vielä levällään, hän kommentoi.
Työnantajapuolen edustaja on samaa mieltä asioiden levällään olosta. Hänen mukaansa työperusteisesta maahanmuutosta voi löytyä joitakin keinoja, joille voisi työllisyysvaikutuksia laskea.
Hallituksen on määrä käsitellä työryhmien väliraportteja iltakoulussaan 22. tammikuuta.
Lue myös: Kuluttajien luottamus talouskehitykseen horjuu – teollisuuden matalapaine saa jatkoa: "Tulevaan vuoteen lähdetään hidastuvassa kasvussa"
Hallituksella kova työllisyystavoite
Työryhmät perustettiin kesällä pohtimaan, kuinka työllisyyttä voitaisiin edistää. Ryhmien työ jatkuu koko hallituskauden.
Keinojen löytämisellä alkaa olla kiire. Hallituksen tulisi oman tavoitteensa mukaisesti kertoa huhtikuun kehysriihessä linjauksista, joilla voidaan saavuttaa 30 000 uutta työllistä. Ensi syksyn budjettiriiheen mennessä hallituksella pitäisi olla tiedossaan jo lopulliset päätökset, joilla tavoite täyttyy. Hallituskauden lopulla uusia työpaikkoja pitäisi olla 60 000 lisää.
Lue myös: Pääministeri Sanna Marin hallituksen kunnianhimoisista työllisyystavotteista: "Tämä on meidän seuraavan puolen vuoden iso puristus"
Työnantajapuolelta kerrotaan, että ryhmiä on tähän saakka ohjeistettu niin, että "älkää tehkö mitään epämiellyttävää".
– Jos toimeksianto on tämä, ei siitä voi mitään tullakaan. Nyt ministerien pitäisi alkaa kertoa, mikä käy eikä mikä ei käy, sanoo eräs työnantajien edustaja.
Myös palkansaajapuolelta kaivataan poliittista ohjausta.
– Itse oletan, että tammikuun iltakoulussa tehdään poliittista ohjausta siitä, miten mennään eteenpäin. Työryhmiä ja niiden toimia täytyy koordinoida, palkansaajia edustava kertoo.
Työministeriksi nousi SDP:n salkkukierrätyksessä joulukuussa Tuula Haatainen.
4:35