Vuodenvaihteessa kuopattua aktiivimallia ei jäädä suuremmin suremaan työmarkkinoilla. TE-toimistoista kerrotaan, että aktiivimalli aiheutti eniten työtä vuoden 2018 alussa, kun leikkuri tuli voimaan. Silloin epävarmuus oli suurta ja kysymystulva suurimmillaan.
Henkilöstöpalveluyhtiö Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen totesi, ettei aktiivimallin tulo tai lähtö juuri näkynyt yhtiön toiminnassa. Työssäoloehdon täyttämiseksi vaadittiin 18 tunnin työntekoa kolmen kuukauden jaksolla.
– Jossain määrin tuli hakemuksia, joista ilmeni, että ne oli aktiivimallin takia lähetetty, mutta ei se ollut meidän toiminnan kannalta merkityksellistä. Työn hakeminen ja työntekijöiden löytäminen on tänä päivänä aika haasteellista. Jos se pelkän aktiivimallin takia tehdään, niin ei se kovin hyvää tulosta tuota, Vanhala-Harmanen sanoi STT:lle.
Lisäksi 18 tunnin minimityöaika on niin lyhyt, ettei sellaisia työtehtäviä juuri ole edes tarjolla, hän toteaa. Töitä pitäisi olla ainakin 18 tuntia viikossa.
– Me emme ole ikinä kuuluneet siihen ryhmään, joka olisi pitänyt koko aktiivimallia kovin onnistuneena, Vanhala-Harmanen sanoi.
Toimialajohtaja Heikki Ruohonen Eezy Urapalveluista kertoi, että aktiivimallin vaikutukset näkyivät heillä alkuvaiheessa siinä, että valmennuksiin tuli jonkin verran enemmän hakemuksia. Työssäoloehdon täyttäviä töitä tehtiin myös jonkin verran Eezyn kautta.
– Vaikutukset ovat ehkä olleet enemmän sillä yksilötasolla, kun työttömät ovat miettineet, mitä minun pitää tehdä.