Työelämässä menestyminen on nuorille tärkeää – alavalinnoissa kriteereiksi nousevat palkkaus ja kiinnostavat työtehtävät

Kumpi vie yhteishaussa, ammatillinen koulutus vai lukio-opinnot? 6:17
Katso video: Kumpi vie yhteishaussa, lukio vai ammatilliset opinnot?

Nuorista lähes 80 prosenttia pitää työelämässä menestymistä tärkeänä, selviää Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksesta, jonka julkaisee Talous ja nuoret TAT -foorumi.

Suurin osa yläkoululaisista haluaisi, että työelämästä kerrottaisiin koulussa enemmän.

Alanvalinnassa tärkeimmiksi kriteereiksi nuorilla nousevat hyvä palkkaus ja kiinnostavat työtehtävät. Miehille tärkeämpää on hyvä palkkaus, kun taas naiset arvostavat enemmän mahdollisuutta tehdä itselle tärkeiksi koettuja asioita.

Sukupuolierot näkyvät tutkimuksen mukaan myös alavalinnoissa.

Naiset kertoivat mielenkiintoisemmiksi terveydenhuollon, matkailu- ja ravintola-alan sekä sosiaalipalvelut, kun miehet pitivät kiinnostavampana teknologiateollisuutta, maanpuolustusta ja tietoliikenne- sekä telekommunikaatioyrityksiä.

– Tuloksista herää sellainen kysymys, että tietävätkö nuoret, miten merkityksellisiä ja kiinnostavia työtehtäviä eri aloilla on tarjolla? Työelämään tutustumisjakson (TET) ohjaukseen pitäisi laittaa lisää paukkuja, sillä TET-jakso toimii monelle nuorelle kannusteena lähteä tietylle opintopolulle, TAT:n johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen kertoo tiedotteessa.

Koronaviruspandemian takia peruuntuneet TET-jaksot sekä kesätyöt ohentavat TAT:n mukaan nuorten työkokemusta entisestään.

Lukio on selvä suosikki

Tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta yläkoululaisesta aikoo hakeutua lukioon peruskoulun jälkeen. Vain kolmannes tutkimukseen vastanneista nuorista aikoi hakea ensisijaisesti ammattioppilaitokseen.

Lukion suosioon vaikuttaa hyvän maineen lisäksi nuoren vanhempien sosioekonominen asema ja nuoren heiltä saama tuki.

Perheen sosioekonominen tausta kulkee tutkimuksen mukaan käsi kädessä nuorten jatko-opintosuunnitelmien kanssa.

Lukioon hakeutuvat useammin työssäkäyvien ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapset, kun ammattioppilaitokseen hakeutuvat useammin työttömien ja matalammin koulutettujen vanhempien lapset.

Tutkimukseen vastasi 8 978 suomalaista nuorta yläkouluissa, ammattioppilaitoksissa ja lukioissa. Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin helmi–maaliskuussa 2020.

Lue myös:

    Uusimmat