Tutut juontajat muistelevat – puskeva pässi ja muita hauskoja tarinoita suorista televisiolähetyksistä
Anja Snellman ja Lauri Karhuvaara vastasivat Huomenta Suomen Mediakokki-osiosta.
Julkaistu 04.02.2013 15:39(Päivitetty 04.02.2013 16:23)
Tunnetut tv-toimittajat paljastavat Studio55.fi-sivustolle hauskimmat hetkensä suorassa tv-lähetyksessä. Uran varrelle on mahtunut monia veikeitä kommelluksia ja koomisia tilanteita.
Suorassa lähetyksessä voi tunnetusti tapahtua mitä tahansa; haastattelu voi saada yllättävän käänteen, sääolosuhteet saattavat muuttua kesken kaiken ja pokan kanssa saattaa olla pitelemistä. Luovuudelle ja sanavalmiudelle on käyttöä, jos joutuu esimerkiksi pässin puskemaksi tai vaikkapa puolustamaan venäläispoliitikolle Suomen itsenäisyyttä. Tunnetut toimittajat paljastavat Studio55.fille, mikä hauska tapaus suorista lähetyksistä on jäänyt elävästi mieleen.
Pässi puski mustelmille suorassa lähetyksessä
Kuvan pässi ei liity tapaukseen.Colourbox
Toimittaja Pirkko Arstilallaon vuosien kokemus niin Kymmenen uutisten ankkurina, Huomenta Suomen juontajana kuin muidenkin ohjelmien parista aina matkailusta ruoanlaittoon. Huomenta Suomen kolmen tunnin suorassa lähetyksessä ehti tapahtua vuosien aikana paljon hassuja kommelluksia. Kerran juontajalta lähti muun muassa ääni kesken lähetyksen allergian takia.
– Siihen kuului myös suoria lähetyksiä sieltä täältä; muistan eräätkin maatalousmessut, joissa minun piti olla yhden pässin kanssa samassa aitauksessa ja antaa sieltä suora lähetys. Kukaan ei ollut kertonut minulle, mitä pässille ei saa tehdä – sitä ei saa rapsuttaa korvien takaa. Kun minä rapsutin sitä, se puski minua koko ajan. Olin ihan mustelmilla! Työssä sai olla valmis luovuuteen koko ajan, koska kaikki mitä tapahtui, oli suorassa lähetyksessä. Jos hame putosi, niin sitten se putosi suorassa lähetyksessä, Arstila nauraa.
Haastetta juontajakollegalle
Kirjailija Anja Snellmaninhauskimmat muistot liittyvät aikaan Mediakokkina, jolloin hän puhui viikon polttavista aiheista Huomenta Suomen juontaja Lauri Karhuvaarankanssa.
– Emme yleensä sopineet ennen suoria lähetyksiä koordinaateista kuin siten, että kerroin Latelle yleiset aiheet vähän sinne päin, että saimme homman pysymään tuoreena ja yllätyksellisenä. Tietysti pyrin suorassa lähetyksessä lataamaan aina jotain äkkiväärää niin, että Laten oli vaikea pitää pokkaansa. Yksittäisenä pommina voisin mainita takavuosien tekstarikohu-uutisten vaiheilta hetken, jolloin ilmoitin hänelle Mediakokki-mielipiteenäni, että ulkoministerimme Ilkka Kanerva on seksiaddikti. Muistan vieläkin Laten ilmeen, Snellman kertoo.
Leena Pakkasen oli alkuun treenattava kameraan katsomista. Kuvituskuva.Lehtikuva
Katse kameraan!
Pitkän linjan toimittaja Leena Pakkanen ehti olla 20 vuotta töissä radiossa, ennen kuin meni television puolelle Huomenta Suomeen.
– Hauskin ja kamalin muisto alkuun – niin, että häpesin silmät päästä – oli, etten oppinut katsomaan kameraan. Ihmettelin nauhoja katsoessa, että miten en katso kohti kameraa vaan johonkin ylös. Mietin, mikä hemmetti tässä on, Pakkanen muistelee.
– Olin ollut radiossa 20 vuotta ja tehnyt hirveät määrät suoria radiolähetyksiä. Kukaan ei sanonut, mihin kamerassa pitää katsoa. Kun katsoimme videota yhdessä silloisen ohjaajan Ritva Huhtalan kanssa, keksimme, että katson punaista valoa kameran päällä! Silmät hakeutuivat sitä kohti vaistomaisesti. Kun opin asian, kameramiehet olivat ihania ja laittoivat lapun punaisen valon päälle, etten alkuun vahingossakaan etsisi sitä katseellani, Pakkanen nauraa.
Tiukkaa sanailua Zhirinovskin kanssa
MTV3:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava tuottaja Timo Laukkio ehti toimia lähes kymmenen vuoden ajan Huomenta Suomen uutis- ja toimituspäällikkönä sekä ohjelman juontajana. Hauskoja sattumuksia tapahtui melkein päivittäin. Eräs koomisia piirteitä saanut studiohetki sijoittuu 1990-luvun alkuun, jolloin studiossa vieraili silloisen Neuvostoliiton liberaalidemokraattien puheenjohtaja Vladimir Zhirinovski. Mies oli tullut Suomeen kertomaan, että Venäjä haluaa Suomen takaisin.
– Hän oli aika tiukka äijä. Tulkki tulkkasi välillämme puolin ja toisin. Haastattelijaparinani oli Barita Rosenström. Ajauduimme haastattelun aikana ilmiriitaan Zhirinovskin kanssa! Riita alkoi siitä, kun hän sanoi, että Suomen aina kuuluneen Venäjään. Sanoin, että tässä on tällainen pikkunen juttu, että jos historiaa luetaan, niin Suomi on kuulunut Venäjään vasta vuodesta 1809 ja itsenäistynyt 1917. Siinä välissä oli runsaan sadan vuoden omistusoikeus ja sitä ennen Suomi kuului Ruotsiin. Siitä hän riemastui. Hän sanoi, että tämä kaikki on historian kirjoittajien valhetta, Laukkio nauraa.
Mitä vastata haastateltavalle, joka ilmoittaa Venäjän haluavan Suomen takaisin?Colourbox
Keskustelu jatkui, tulkki tulkkasi ja Zhirinovskilta valui hiki kasvoilta. Laukkio kertoo kysyneensä viimeiseksi kysymyksen, joka sai tulkin silmät leviämään hellanrenkaiden kokoiseksi.
– Päätin keskustelun kysymällä: "Herra Zhirinovski, mikä erottaa teidän ja Hitlerin?" Tulkki kysyi, kääntääkö hän tämän ja minä sanoin, että juu juu, käännä! Tulkki käänsi ja Zhirinovski katsoi minua kuin jotain, minkä kissa on juuri tuonut sisälle ja vastaa: "Hitler oli minuun verrattuna pikkupoika." Lopuksi toivotin hänet tervetulleeksi Suomeen milloin tahansa, mutta ilman panssarivaunuja. Siinä vaiheessa minullakin valui hiki paidankauluksesta. Tulkki käänsi senkin ja Zhirinovski sanoi, että katsotaan nyt, Laukkio muistelee.
"Pitkitä, pitkitä!"
MTV3:n uutisankkuri Keijo Leppänen muistaa hauskimman tv-lähetyksessä sattuneen kommelluksen tapahtuneen vuonna 2006, MTV3 Uutisten 25-vuotisjuhlalähetyksessä.
– Juonsimme suoraa lähetystä Maija Lehmusvirran kanssa ja koko lähetys taisi olla melkoista kiirettä ja säätöä. Lähetyksessä esiteltiin uutishuonetta ja sen toimintaa, eikä ohjaamokaan ollut varmaan ajolistassa ihan ajan tasalla. Jossain vaiheessa olimme ottamassa yhteyttä Kaukoidän kirjeenvaihtaja Petri Sarasteeseen. Olin valmistautunut puhumaan normaalin 15 - 20 sekunnin juonnon ennen yhdistämistä, kun kuulin tuottaja Heikki Piuholan äänen korvassa, että yhteys ei ole vielä valmis, puhu vielä jotain, joten minun piti valmistaa juontoa vielä 30 sekuntia. Tämän jälkeen Heikin ääni edelleen kuului korvassani, että pitkitä, pitkitä! Lopulta juonto venyi minuutteja ennen kuin saimme Petriin yhteyden, ja jouduin puhumaan pitkät pätkät Indonesian ja Aasian taloudesta, muistelin asioita ihan pystymetsästä! Maija vieressä nauroi, kun juonto sattui minulle. Kyllä silloin hikoilutti, sekä sisäisesti että ulkoisesti, Leppänen nauraa.
