Kevät on vasta antanut ensi merkkejä itsestään, mutta punkkikausi on jo avattu. Tutkija muistuttaa, että jo nyt kannattaa muistaa varotoimenpiteet punkkeja vastaan.
Punkkien eli puutiaisten asuinalueet eivät rajoitu pelkkään saaristoon, vaan niitä tavataan yhä enemmän ympäri Suomea. Turun yliopiston puutiaisiin erikoistuneen tutkijan Jani Sormusen mukaan ilmastonmuutos edesauttaa punkkien leviämistä yhä pohjoisemmaksi.
Kun punkit lisääntyvät, lisääntyvät myös niiden välittämät taudit tilastoissa. Kaikki punkit eivät kanna tauteja, mutta myös tauteja kantavia yksilöitä tavataan laajemmin ympäri maan.
Vuonna 2020 puutiaisaivotulehdusta (TBE) raportoitiin ennätysmäärä, 91 tapausta. Vuosien 2011–2020 aikana TBE-tapauksien lukumäärä Manner-Suomessa on lähes nelinkertaistunut verrattuna edeltävään kymmeneen vuoteen.
TBE ja borrelioosi tarttuvat eri nopeudella
Puutiaisaivotulehdus ja borrelioosi leviävät punkista ihmiseen eri tavoin. Puutiaisaivotulehdusta aiheuttaa TBE-virus, joka on jo valmiiksi punkin sylkirauhasissa, Sormunen kertoo.
– Se tarkoittaa, että kun puutiainen pistää ihmistä, se [virus] voi minuuteissa siirtyä pistohaavaan ja ihmiseen.
TBE-virusta vastaan on olemassa tehokas rokote, mutta ilman sitä viruksen leviämistä on vaikea ehkäistä jälkikäteen eikä siihen ole suoraa lääkettä. Noin 20–30 prosenttia sairastuneista saa aivotulehduksen.
Yleensä puutiaisaivotulehdus aiheuttaa kuumetta ja pahoinvointia. Se voi aiheuttaa myös tajuttomuutta, halvausoireita, ja johtaa pahimmillaan kuolemaan. Kuolleisuus on kuitenkin THL:n mukaan alle 1 prosenttia. Suomessa noin 1–2 prosenttia punkeista kantaa TBE-virusta.
Borrelioosia aiheuttava borrelia-bakteeri puolestaan siirtyy huomattavasti hitaammin ihmiseen puutiaisen suoliston sisuksista. Sormusen mukaan nykyarviot ovat 12–48 tunnin välillä.
Borrelioosin oireista yleisin on ihottuma, joka on tyypillisesti rengasmainen. Borrelioosi voi olla myös oireeton tai oireilla flunssan tavoin. Hoitamaton borrelioosi voi aiheuttaa ikäviä jälkioireita muun muassa ihoon, hermostoon ja sydämeen.
Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla. Borrelia-bakteeri on huomattavasti TBE:tä yleisempi, sitä kantaa arviolta 20–25 prosenttia Suomen punkeista.
Nopea punkkitarkastus erittäin tärkeä
Sormunen muistuttaa, että on ehdottoman tärkeää tehdä punkkitarkastus nopeasti ulkoilun jälkeen, jotta mahdolliset taudit eivät ehtisi siirtyä.
Sormusen mukaan viime vuonna Helsingin alueella tehdyssä tutkimuksessa nähtiin kiinnostava ilmiö tilastoissa. Vaikka borrelia-bakteeria kantavia punkkeja oli liikkeellä eniten elo-syyskuussa, alueen borrelioositapaukset painottuivat voimakkaasti keväälle ja alkukesään.
Varmaa tietoa ilmiön taustasta ei ole. Sormunen epäilee, että ihmiset eivät ole niin tarkkaavaisia punkkien varalta vielä tuohon aikaan vuodesta.
Punkkien määrä todennäköisesti kasvaa
Punkkien tulevaa määrää on vaikea ennustaa talvesta, sillä kylmätkään talvet eivät tunnu häiritsevän punkkien talvehtimista siten, että sillä olisi vaikutusta tulevaan vuoteen. Kylmyydestä huolimatta suuret lumihanget ovat tarjonneet lämpöeristeen.
Mutta jos jotain viime vuosien trendistä on ennustettava, voidaan punkkien määrän olettaa kasvavan tasaisesti myös tänäkin vuonna.