Tutkinnanjohtaja halusi vapauttaa KRP-pomo Robin Lardotin rikosepäilyistä – syyte nostettiin kuukausi myöhemmin

–  Asiassa ei kenenkään taholta ole tuotu esiin sellaista konkreettista näyttöä, joka vahvistaisi, että Lardot olisi ollut tietoinen Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan epäselvyyksistä, Sairasen muistiossa lukee.

Sairanen oli alkanut kuulla Lardotia rikoksesta epäiltynä toukokuussa Toiviaisen määräyksestä.

Sairanen perustelee näkemystään muistiossa ennen kaikkea henkilötodistelulla, eikä ota kantaa muistion julkisissa kohdissa esimerkiksi kirjallisiin todisteisiin.

Syyttäjä Harri Tiesmaa nosti oikeussalissa esiin muun muassa KRP:n aiemman päällikön Rauno Rannan Lardotille lähettämän sähköpostiviestiviestin.

–  Ranta kutsuu Helsingin malliksi skenaariota, jossa kaikki tietolähteet tulkitaan satunnaisiksi ja toimintaa ei dokumentoida, Tiesmaa sanoi oikeussalissa keskiviikkona.

Erimielisyys ei ole poikkeuksellista

STT sai muistion valtakunnansyyttäjänvirastosta. Muistiosta on salattu joitakin yksittäisiä virkkeitä tai kappaleita.

–  Tässä muistiossa hän oli tiettyä mieltä ja minä taas syyttäjänä tuntien koko kokonaisuuden olin toista mieltä. Kyllä se on ihan arkipäivää, että tutkinnanjohtajalla voi olla eri näkemys kuin syyttäjällä, Toiviainen sanoi keskiviikkona.

Sairanen katsoo muistiossa, että Poliisihallituksen työjärjestyksen mukaan velvollisuus puuttua ongelmiin oli laillisuusvalvonnan puolella. Lardotin vastuulla taas oli Sairasen tulkinnan mukaan asiaa koskeva ohjeistus.

Sairasen mukaan Lardot ryhtyi toimiin, kun sai tiedon siitä, että ohjetta tulkitaan tietolähteen osalta laventavasti. Valtakunnansyyttäjää oikeudessa edustavan syyttäjä Tiesmaan mukaan taas Lardot ei johtoasemassa tarttunut saamiinsa tietoihin.

Lardotin syyte ajoittuu vuosille 2010–2013, jolloin hän toimi Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä. Lardot on pidätetty virastaan KRP:n päällikkönä.