Tutkimus: Tähtitaivaamme kuoleva kummajainen onkin luultua pienempi ja sijaitsee aiemmin uskottua lähempänä maapalloa

Betelgeuse on suuri tähti, joka sijaitsee kosmisessa mittakaavassa ajateltuna aivan naapurustossamme. Betelgeuse on tähtitaivaamme kirkkaimpia kohteita, mutta sen perin kummallinen käytös on herättänyt tutkijoissa ihmetystä ja jopa huolta.

Kirkas tähti on välillä himmentynyt erikoisesti. Lisäksi tähti on lähestymässä tutkijoiden mukaan elämänsä loppukaarta ja se tulee räjähtämään kirkkaana supernovana jossakin vaiheessa. Räjähdys saattaa kuitenkin tapahtua vasta 100 000 vuoden päästä.

Betelgeusen yllättävä himmeneminen ehti taannoin herättää tutkijoissa jopa huolta, koska sen uskottiin viittaavan siihen, että räjähdys olisi jo lähellä. Sittemmin väliaikaisen himmenemisen on uskottu johtuneen vain tähden eteen tulleesta pölystä.

Australialaisen National University -yliopiston tutkijat kertovat, että Betelgeusen koko on ollut mysteeri. SlashGear kertoo, että aiemmin tähden halkaisijan on arvioitu olevan jopa suurempi kuin Jupiterin kiertoradan.

Muuttaa käsitystä tähden etäisyydestä

Tutkijaryhmän tuoreiden laskelmien mukaan Betelgeusen halkaisija olisikin kuitenkin "vain" kaksi kolmasosaa Jupiterin kiertoradasta. Tähden koon perusteella pystytään määrittämään sen etäisyys.

Uusi havainto muuttaakin samalla käsitystä Betelgeusen etäisyydestä. Havainnon perusteella Betelgeuse sijaitsisikin täten 25 prosenttia lähempänä Maata kuin on aiemmin uskottu.

Tämän laskelman mukaan Betelgeuse sijaitsisi vain 530 valovuoden päässä Maasta. Aiemmin etäisyydeksi oli arvioitu noin 700 valovuotta.

Tämä on silti riittävän kaukana, että kun Betelgeusen väistämätön supernovaräjähdys joskus tapahtuu, sillä ei pitäisi olla vakavia seurauksia elämälle maapallolla. Tutkijoita on tosin aiemmin huolestuttanut Betelgeusen supernovaräjähdyksen vaikutukset Maan otsonikerrokseen.

Betelgeusen räjähtäessä maapallolle asti tulee kuitenkin näkymään avaruuden oma valoshow. Tämä "punainen jättiläinen" hohkaa räjähtäessään sinistä valoa, joka säihkyy taivaallamme kolme tai neljä kuukautta.

Lue myös:

    Uusimmat