Porvarit, punavihreät, kaikkiruokaiset ja vetäytyjät: Näin Suomi jakautuu voittajiin ja häviäjiin – "Jos viesti on, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta, ja oma todellisuus on ihan toinen, niin se on valtavan vieraannuttavaa"

Toinen erityisen kiinnostava ryhmä on Wassin mukaan vetäytyjät – puolueista irrallinen äänestäjäjoukko – joka on etäisen kiinnostunut perussuomalaisista ja vasemmistopuolueista.

– He kokevat, että he ovat globalisaation häviäjiä, heidän asemansa on selkeästi huonompi muihin ihmisiin verrattuna ja tulevaisuus siintäytyi hyvin usvasena ja riskejä täynnä olevana heidän edessään.

Oikeisto-vasemmisto-akseli voi Suomessa hyvin

Tutkimus osoittaa, että oikeisto-vasemmisto-akseli voi Suomessa hyvin.

– Nyt Kaipolan tehtaan lakkauttamisen yhteydessäkin nähtiin, että meillä on jonkinlainen luokkasota-akseli edelleen olemassa. Meidän tuloksistamme nähdään, että ihmiset ajattelevat hyvinkin oikeisto-vasemmisto-akselin mukaisesti silloin, kun he tekevät poliittisia valintojaan. Tällaiset hyvinkin perinteiset "työntekijät versus pääoma" -tyyppiset poliittiset kiistakysymykset saattavat lähteä aktualisoitumaan.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vain runsas puolet äänestäjistä äänesti uskollisesti samaa puoluetta kuin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa. Joka toinen äänestäjä harkitsi useampaa kuin yhtä puoluetta ehdokasta valitessaan. 

Suomen yhtenäiseen poliittiseen kulttuuriin tulossa särö?

Tuoreet tulokset haastavat demokratiaa, kertoo Wass.

– Suomalainen poliittinen kulttuuri on ollut aika yhtenenäinen – se on perustunut konsensukseen ja kompromissien hakemiseen. Nämä eri ryhmät, tai ryhmäytyminen, saattavat alkaa sitä aika reippaasti haastamaan.

– Jos meidän todellisuuskäsitykset poikkeavat toisistaan, ei välttämättä olla enää niin halukkaita tietämään, mitä toiset ryhmät ajattelee.  

Puolueiden kannatusta heilauttelee myös se, että monet jättävät äänestämättä. Erityisesti vähän koulutetut ja pienituloiset äänestävät selvästi muita vähemmän.

"Ei kauheasti auta, että hakataan tilastoilla päähän"

Asiantuntijan mukaan kokemus reiluudesta on ratkaisevaa. 

– Äänestäjien poliittisiin valintoihin vaikuttaa aikalailla heidän taloudellinen asemansa ja se, miten he itse kokevat tulleensa kohdelluksi talouden rakennemuutoksessa tai globaalin uusjaon pauloissa.

– Kun ihminen tekee poliittisia valintoja, niin ennen kaikkea merkitsee se, miltä hänestä tuntuu. Ei kauheasti auta, että hakataan tilastoilla päähän tai koko ajan hoetaan, että Suomessa on OECD-maihin verrattuna pienet tuloerot, jos ihminen katsoo ympärille ja näyttää siltä, että kaikilla muilla yhteiskunnassa menee hyvin, mutta minulla ja lähipiirilläni ei ole mitään mahdollisuuksia päästä hyvän kehityksen imuun mukaan. 

– Jos viesti poliittiselta järjestelmältä ja päätöksentekijöiltä on, että "kyllähän meillä on hyvinvointiyhteiskunta ja täällä pärjätään" ja sitten se oma todellisuus on ihan toinen, niin sehän on valtavan vieraannuttava kokemus". 

"Keskiluokka alkaa olla yhä enemmän ahdingossa"

Tutkija on huolissaan keskiluokan asemasta.

– Meillä alkaa olla kutistuva keskiluokka. Poliittisesti hyvin vakauttava ryhmä alkaa olla yhä enemmän ahdingossa. Kun mietitään, että mistä poliittista turbulenssia tai siirtymiä syntyy, niin silloin huomio kannattaa kiinnittää nimenomaan keskiluokkaan. 

Kyselytutkimukseen vastasi yli 4000 henkilöä 2018 loppupuolella. 

• 17:07
  Turvallisuus

  Suomen ja Ruotsin demarit: Joukkoja Gotlantiin ja lisää puolustusyhteistyötä
• 15:07
  Velka

  Eläkkeet, maanpuolustus ja koulutus mainittu: Budjettipomo avaa miljardien säästökuuria
• 13:42
  Juomat

  Siiderille voi käydä köpelösti – Panimoliitto: "Kohtuutonta"
• Eilen17:44
  EU

  EU-komissio: EU-rahoitusta voi käyttää aborttioikeuden tukemiseen
• Eilen17:05
  Pekka Haavisto

  Mari Holopaisesta kansanedustaja – aikoo ottaa vastaan Haavistolta jäävän tehtävän
• Lataa lisää