Porvarit, punavihreät, kaikkiruokaiset ja vetäytyjät: Näin Suomi jakautuu voittajiin ja häviäjiin – "Jos viesti on, että meillä on hyvinvointiyhteiskunta, ja oma todellisuus on ihan toinen, niin se on valtavan vieraannuttavaa"

Talouden globalisaatio jakaa ihmisiä voittajiin ja häviäjiin, mikä heijastuu äänestyspäätöksiin. Tämä ja paljon selviää tuoreesta Helsingin yliopiston äänestyskäyttäytymisen muutoksiin keskittyvästä tutkimuksesta.  

Tutkijat havaitsivat, että Suomessa vain kokoomuksella on varma kannattajapohja. Perussuomalaiset ja vasemmistopuolueet taas vetoavat heihin, jotka kokevat kuuluvansa häviäjiin.

Suomessa neljä eri kuplaa

Tutkimuksen mukaan Suomessa on neljä toisistaan etääntyvää kuplaa: Porvarit, punavihreät, kaikkiruokaiset eli liikkuvat ja vetäytyjät eli helpoiten äänestämättä jättävät. Näistä ryhmistä vain porvareilla on selkeä oma puolue: Kokoomus.

– Heitä on kolmasosa äänestäjistä. He on sellainen ryhmä, joka kokee, että heidän taloudellinen asemansa on turvattu, heillä menee hyvin, he ovat hyötyneet talouden globalisaatiosta, tulevaisuus näyttäytyy kirkkaana, toteaa Helsingin yliopiston valtio-opin dosentti Hanna Wass.

Toinen erityisen kiinnostava ryhmä on Wassin mukaan vetäytyjät – puolueista irrallinen äänestäjäjoukko – joka on etäisen kiinnostunut perussuomalaisista ja vasemmistopuolueista.

– He kokevat, että he ovat globalisaation häviäjiä, heidän asemansa on selkeästi huonompi muihin ihmisiin verrattuna ja tulevaisuus siintäytyi hyvin usvasena ja riskejä täynnä olevana heidän edessään.

Oikeisto-vasemmisto-akseli voi Suomessa hyvin

Tutkimus osoittaa, että oikeisto-vasemmisto-akseli voi Suomessa hyvin.

– Nyt Kaipolan tehtaan lakkauttamisen yhteydessäkin nähtiin, että meillä on jonkinlainen luokkasota-akseli edelleen olemassa. Meidän tuloksistamme nähdään, että ihmiset ajattelevat hyvinkin oikeisto-vasemmisto-akselin mukaisesti silloin, kun he tekevät poliittisia valintojaan. Tällaiset hyvinkin perinteiset "työntekijät versus pääoma" -tyyppiset poliittiset kiistakysymykset saattavat lähteä aktualisoitumaan.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vain runsas puolet äänestäjistä äänesti uskollisesti samaa puoluetta kuin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa. Joka toinen äänestäjä harkitsi useampaa kuin yhtä puoluetta ehdokasta valitessaan.