Talouden globalisaatio jakaa ihmisiä voittajiin ja häviäjiin, mikä heijastuu äänestyspäätöksiin. Tämä ja paljon selviää tuoreesta Helsingin yliopiston äänestyskäyttäytymisen muutoksiin keskittyvästä tutkimuksesta.
Tutkijat havaitsivat, että Suomessa vain kokoomuksella on varma kannattajapohja. Perussuomalaiset ja vasemmistopuolueet taas vetoavat heihin, jotka kokevat kuuluvansa häviäjiin.
Suomessa neljä eri kuplaa
Tutkimuksen mukaan Suomessa on neljä toisistaan etääntyvää kuplaa: Porvarit, punavihreät, kaikkiruokaiset eli liikkuvat ja vetäytyjät eli helpoiten äänestämättä jättävät. Näistä ryhmistä vain porvareilla on selkeä oma puolue: Kokoomus.
– Heitä on kolmasosa äänestäjistä. He on sellainen ryhmä, joka kokee, että heidän taloudellinen asemansa on turvattu, heillä menee hyvin, he ovat hyötyneet talouden globalisaatiosta, tulevaisuus näyttäytyy kirkkaana, toteaa Helsingin yliopiston valtio-opin dosentti Hanna Wass.
Toinen erityisen kiinnostava ryhmä on Wassin mukaan vetäytyjät – puolueista irrallinen äänestäjäjoukko – joka on etäisen kiinnostunut perussuomalaisista ja vasemmistopuolueista.
– He kokevat, että he ovat globalisaation häviäjiä, heidän asemansa on selkeästi huonompi muihin ihmisiin verrattuna ja tulevaisuus siintäytyi hyvin usvasena ja riskejä täynnä olevana heidän edessään.
Oikeisto-vasemmisto-akseli voi Suomessa hyvin
Tutkimus osoittaa, että oikeisto-vasemmisto-akseli voi Suomessa hyvin.
– Nyt Kaipolan tehtaan lakkauttamisen yhteydessäkin nähtiin, että meillä on jonkinlainen luokkasota-akseli edelleen olemassa. Meidän tuloksistamme nähdään, että ihmiset ajattelevat hyvinkin oikeisto-vasemmisto-akselin mukaisesti silloin, kun he tekevät poliittisia valintojaan. Tällaiset hyvinkin perinteiset "työntekijät versus pääoma" -tyyppiset poliittiset kiistakysymykset saattavat lähteä aktualisoitumaan.
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vain runsas puolet äänestäjistä äänesti uskollisesti samaa puoluetta kuin kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa. Joka toinen äänestäjä harkitsi useampaa kuin yhtä puoluetta ehdokasta valitessaan.
Suomen yhtenäiseen poliittiseen kulttuuriin tulossa särö?
Tuoreet tulokset haastavat demokratiaa, kertoo Wass.
– Suomalainen poliittinen kulttuuri on ollut aika yhtenenäinen – se on perustunut konsensukseen ja kompromissien hakemiseen. Nämä eri ryhmät, tai ryhmäytyminen, saattavat alkaa sitä aika reippaasti haastamaan.
– Jos meidän todellisuuskäsitykset poikkeavat toisistaan, ei välttämättä olla enää niin halukkaita tietämään, mitä toiset ryhmät ajattelee.
Puolueiden kannatusta heilauttelee myös se, että monet jättävät äänestämättä. Erityisesti vähän koulutetut ja pienituloiset äänestävät selvästi muita vähemmän.
"Ei kauheasti auta, että hakataan tilastoilla päähän"
Asiantuntijan mukaan kokemus reiluudesta on ratkaisevaa.
– Äänestäjien poliittisiin valintoihin vaikuttaa aikalailla heidän taloudellinen asemansa ja se, miten he itse kokevat tulleensa kohdelluksi talouden rakennemuutoksessa tai globaalin uusjaon pauloissa.
– Kun ihminen tekee poliittisia valintoja, niin ennen kaikkea merkitsee se, miltä hänestä tuntuu. Ei kauheasti auta, että hakataan tilastoilla päähän tai koko ajan hoetaan, että Suomessa on OECD-maihin verrattuna pienet tuloerot, jos ihminen katsoo ympärille ja näyttää siltä, että kaikilla muilla yhteiskunnassa menee hyvin, mutta minulla ja lähipiirilläni ei ole mitään mahdollisuuksia päästä hyvän kehityksen imuun mukaan.
– Jos viesti poliittiselta järjestelmältä ja päätöksentekijöiltä on, että "kyllähän meillä on hyvinvointiyhteiskunta ja täällä pärjätään" ja sitten se oma todellisuus on ihan toinen, niin sehän on valtavan vieraannuttava kokemus".
"Keskiluokka alkaa olla yhä enemmän ahdingossa"
Tutkija on huolissaan keskiluokan asemasta.
– Meillä alkaa olla kutistuva keskiluokka. Poliittisesti hyvin vakauttava ryhmä alkaa olla yhä enemmän ahdingossa. Kun mietitään, että mistä poliittista turbulenssia tai siirtymiä syntyy, niin silloin huomio kannattaa kiinnittää nimenomaan keskiluokkaan.
Kyselytutkimukseen vastasi yli 4000 henkilöä 2018 loppupuolella.