Törkeiden rattijuopumustapausten kohdalla rangaistukset vaihtelevat huomattavasti, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.
– Ei voida puhua mistään dramaattisista eroista. Mutta jos verrataan ankarimpia ja lievimpiä käräjäoikeuksia, niiden välillä erot ovat jo sen verran suuria, että on syytä olla huolissaan, jos mietitään ihmisten oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua, arvioi Joensuussa kesäkuussa väitellyt, tutkija Mika Sutela Itä-Suomen yliopistosta.
Tyypillisimmin ratista kärähtäneelle napsahtaa 60 vuorokauden ehdollinen vankeus ja sen oheen tuomittu 30 päiväsakon sakkorangaistus.
Tutkimuksen mukaan tuomioistuinten ankaruudessa on kuitenkin eroa. Helsingissä rikoksen uusijoille tuomittiin pääsääntöisesti sakko ja ehdollista vankeutta, sen sijaan Kymenlaakson käräjäoikeudessa rikoksen uusija ei koskaan selvinnyt ehdollisella tuomiolla. Keski-Suomen käräjäoikeudessa jopa ensikertalaisille tuomittiin ehdotonta vankeutta.
Poikkeavaan ratkaisuntekoon ei ole yksittäistä syytä.
– Kyse voi olla esimerkiksi tietyn alueen omista linjauksista, ehkä jonkinlaisista perinteistä ja asenteista tietynlaisia rikoksia kohtaan. Tietysti rikosten määrä eli tässä tapauksessa törkeiden rattijuopumusten määrä tietyllä alueella voi vaikuttaa osaltaan rangaistustasoon, Sutela sanoo.
Tutkija kuitenkin korostaa, että aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusaineistoa.
"Valvontarangaistusta tulee lisätä"
Suomessa jää vuosittain kiinni noin 18 000 rattijuoppoa, joista arviolta 40 prosenttia on törkeitä rattijuopumuksia. A-klinikkasäätiön toimitusjohtajan mukaan kiinni jääminen yleensä pysäyttää.
– Rattijuopumuksissa on vahva stigma, se on erittäin paheksuttavaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Varsinkin sellaiset tapaukset, jotka liittyvät ehkä arviointivirheisiin. On lähdetty ajamaan liian aikaisin kostean illan jälkeen, toimitusjohtaja Olavi Kaukonen pohtii.
Vaikeimpia tapauksia ovat törkeät rattijuopomukset, joiden taustalla voi olla pidempiaikainen päihdeongelma.
– Tutkimusten mukaan rattijuopomuksissa tuomioiden ankaruudella ei ole minkäänlaista merkitystä. Sen sijaan tuomioiden sisällöllä ja seuraamusten sisällöillä näyttäisi olevan huomattavastikin merkitystä sille, toistuuko rattijuopomus.
– Perusmuotoisissa rattijuopumustapauksissa sakko on erittäin tehokas ja se tehoaa hyvin. Mutta törkeissä, toistuvissa rattijuopumuksissa, mikään tällainen seuraamuslaji ei ole kauhean hyvä, Kaukonen sanoo.
Kaukonen peräänkuuluttaakin valvontarangaistuksen lisäämistä. Valvontarangaistukseen tuomittu asuu kodissaan, mutta häntä valvotaan rangaistuksen aikana sekä sähköisesti teknisin välinein että muilla tavoin.
– Siinä olisi hyvät mahdollisuudet päihdekuntoutukseen ja se olisi tärkeää sellaisissa tapauksissa, joissa henkilöllä on vaikea päihdeongelma, joka aiheuttaa näitä rikoksia. Silloin kortin kuivuminenkaan ei aina auta tai ehkäise sitä toimintaa, Kaukonen toteaa.