Tanskassa kaaharit voivat menettää ajoneuvonsa valtiolle – näin ankarat rangaistukset ovat vaikuttaneet liikennekäyttäytymiseen

2:37
Paljonko liikennevalvonta tuo poliisille tuloja vuosittain? Näin poliisitarkastaja vastaa

Asiantuntijoiden mukaan rangaistusten tiukentaminen ei juurikaan vaikuta ihmisten liikennekäyttäytymiseen.

MTV Uutiset Live kertoo ja näyttää kun tapahtuu. Se on toimitus, joka elää uutispäivää kanssasi.

Seuraa jatkuvaa lähetysvirtaa yhden ruudun kautta osoitteessa mtvuutiset.fi ja mtv.fi.

Tanskassa on huhtikuusta lähtien ollut voimassa laki, jonka nojalla poliisi ja valtio voivat takavarikoida auton, jos kuljettaja ajaa sillä edesvastuuttomasti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ajonopeuden tuplaamista rajoituksiin nähden tai liikenteessä muiden autoilijoiden kanssa kilpailemista.

Takavarikoimiseen eivät vaikuta auton arvo tai se, kuka auton omistaa. Auto voidaan siis takavarikoida, vaikka auton omistaja ei itse syyllistyisi liikennerikokseen.

Poliisitarkastaja Konsta Arvelinin mukaan Suomessa voidaan toimia tänä päivänä lähes samalla tavalla. Suomessa kuitenkin poliisi voi lain mukaan takavarikoida auton vain, jos epäilty itse omistaa ajamansa ajoneuvon.

– Takavarikointi ei ole mitenkään harvinaista, mutta sitä soisi tapahtuvan enemmänkin. Menettelyn haluttaisiin olevan suoraviivaisempaa, mutta tänä päivänä kiinnitetään aika paljon huomiota juuri siihen, mikä merkitys ajoneuvolla on sille ajoneuvon omistajalle.

– Tuomioistuin punnitsee todella tarkkaan, minkälaisia kohtuusnäkökulmia siihen liittyy, jos rangaistuksen lisäksi määrättäisiin ajoneuvo menetettäväksi valtiolle, Arvelin kommentoi Uutisaamun haastattelussa maanantaina.

Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkosen mukaan lainsäädäntö Suomessa on joustavaa ja antaa siksi mahdollisuuksia.

– Toinen asia on, kuinka sitä sovelletaan käytännössä, Kekkonen luonnehtii.

2:45

Lisäävätkö rangaistukset liikenneturvallisuutta?

Valtaosa liikennerikoksista Suomessa käsitellään sakkorangaistuksina.

– Onhan siellä vankeuden käyttäminen mahdollista, mutta aika harvoin mennään sinne saakka, Arvelin kertoo.

Arvelinin mukaan rangaistusten ankaroittamisella on valvonnan näkökulmasta hyvin rajallinen vaikutus liikennekäyttäytymiseen.

– Enemmän tienkäyttäjiä kiinnostaa liikenteen valvonta. Sillä on enemmän merkitystä kuin rangaistusten korottamisella.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kiinnijäämisen riski on rikollisuuden ehkäisemisessä tehokkaampaa kuin rangaistusten ankaroittaminen. 

– Nämä ovat monimutkaisia asioita, koska meillä on niin monenlaisia henkilöitä, jotka syyllistyvät rikoksiin. On sillä tavalla ongelmallisia henkilöitä, että mikään pelote tai kiinnijoutumisen riski ei vaikuta heihin. Sitten on sellaisia, jotka punnitsevat sitä ja ajattelevat. Suurin osa meistä on siltä väliltä, Kekkonen pohtii.

Myös Arvelin muistuttaa, että likennerikollisuuden taustalla vaikuttavat tekijät ovat moninaisia.

– Liikennerikollisuus on nimenomaan tavallisten ihmisten rikollisuutta. Siellä on ihmisiä laidasta laitaan ja syyt rikosten taustalla ovat hyvin inhimillisiä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja