Rahapeleihin eniten kuluttavien ryhmässä korostuvat miehet ja korkean tulotason pelaajat, käy ilmi Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta, joka keskittyi suomalaisten rahapelikulutukseen eri väestöryhmissä.
Pelaajat jaoteltiin rahapelikulutuksen mukaan kolmeen ryhmään: eniten kuluttava, keskimmäinen ja vähiten kuluttava ryhmä. Eniten kuluttavien ryhmään luokiteltiin vähintään 40 euroa viikossa pelaamiseen käyttävät, vähiten kuluttaviksi alle 10 euroa viikossa käyttävät.
Keskimmäisessä ja eniten kuluttavassa ryhmässä korostuivat miespelaajat sekä 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat pelaajat.
– Myös alhaisemmin koulutetut ja rahapeliongelmia kokevat korostuivat keskimmäisessä ja eniten kuluttavassa ryhmässä, kuten myös ne pelaajat, jotka olivat saaneet työkyvyttömyyseläkettä tai sairauspäivärahaa, kertoo tohtorikoulutettava Tanja Grönroos Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan suuri osa rahapelikulutuksesta tulee henkilöiltä, jotka pelaavat riskitasolla tai joilla on rahapeliongelma.
Korkeimman kulutuksen ryhmässä kolmasosa kulutuksesta tuli pelaajilta, joilla on rahapeliongelma ja yli 40 prosenttia riskitason pelaajilta. Riskitason pelaamisella tarkoitetaan pelaamista, josta aiheutuu yksittäisiä haittoja.
Ongelmia koettiin Grönroosin mukaan kaikissa kulutusryhmissä.
Rahapelihaittoja kokevilla usein muitakin haasteita
Kaikesta rahapelikulutuksesta noin puolet tuli tutkimuksen mukaan keskimmäiseen tuloluokkaan kuuluvilta pelaajilta. Noin viidennes kulutuksesta tuli alimpaan tuloluokkaan kuuluvilta ja runsas neljännes ylimpään tuloluokkaan kuuluvilta pelaajilta.
Naisten rahapelikulutuksesta yli puolet tuli 55-vuotiailta ja sitä vanhemmilta, kun miehillä tämän ikäryhmän osuus kulutuksesta oli 40 prosenttia.
Miesten osalta lähes neljänneksen rahasta kuluttivat 25–34-vuotiaat. Peliongelmat ovat tässä ikäryhmässä yleisiä, tiedotteessa kerrotaan.
Rahapelihaittoja kokevilla ihmisillä on usein myös muita haasteita, kuten taloudellisia vaikeuksia, päihteiden liikakäyttöä ja mielenterveysongelmia, kertoo professori Anne Kouvonen Helsingin yliopistosta.
– Pelaamisen myötä nämä ongelmat voivat entisestään vaikeutua ja siten lisätä näiden henkilöiden syrjäytymisriskiä, Kouvonen sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rahapelikyselyä, johon vastasi vuosina 2017–2018 yhteensä vajaat 10 000 ihmistä. Kyselyaineistoon yhdistettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja.