Nuorisoväkivalta on vähäisempää maissa, joissa laki kieltää lasten ruumiillisen kurituksen. Näihin maihin lukeutuu myös Suomi, kertoo laaja kansainvälinen selvitys.
Kurituksen kieltävissä maissa pojat kohtaavat väkivaltaa tekijänä tai uhrina runsaan kolmanneksen ja tytöt yli neljäkymmentä prosenttia vähemmän kuin maissa, joissa ruumiillinen kuritus on sallittu.
Tutkimus perustuu 88 maassa tehtyihin koulukyselyihin vuosilta 2003–2016. Mukana oli yli 400 000 oppilasta, joilta kysyttiin, kuinka usein he kokevat väkivaltaa toisten nuorten kanssa. Tuloksia vertailtiin maiden lainsäädäntöön.
Tulosten perusteella maat, joissa lapsiin käsiksi käyminen on kielletty, näyttävät olevan lapsille turvallisimpia kasvaa.
Kyseessä on yksi tähän mennessä laajimpia, mahdollisesti jopa laajin tutkimus nuorisoväkivallasta. Siitä ilmenee, että tilanne vaihtelee suuresti eri maissa. Siinä kun alle yksi prosentti tytöistä Costa Ricassa kohtasi säännöllisesti fyysistä väkivaltaa, vastaava luku samoalaisten poikien joukossa oli 35 prosenttia.
Kipu ja pelko jättävät jäljen
Erityisasiantuntija, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta pitää tutkimusta merkittävänä. Se antaa jälleen yhden todistuksen fyysisen kurittamisen haitoista.
– Nykyisin tiedetään yhä paremmin, miten aivot ja hermosto reagoivat väkivaltaan. Muutokset tapahtuvat stressihermostossa ja valmiusjärjestelmässä, kun lapsi kohtaa toistuvaa kipua ja pelkoa.
Tutkimuksessa ei selvitetty syy-seuraussuhteita. Sen perusteella ei tiedetä, vähentääkö kurituskielto nuorten väkivaltaisuutta vai ovatko kurituksen kieltäneet valtiot jo lähtökohtaisesti vähemmän väkivaltaisia.