Tutkimus: Migreeniä pidetään vain päänsärkynä – lääkäriin ei osata hakeutua

Yli puolet suomalaisista ei ymmärrä, että migreeni on oma sairautensa. Tutkimus paljastaa, että lähes joka viides pitää migreeniä päänsäryn muotona, ja lähes joka toinen ei tiedä, mitä migreeni oikeastaan on.

– Tulokset ovat oikeastaan aika ymmärrettäviä, sillä päänsärky on yleinen vaiva ja myös migreenin keskeisin oire, toteaa neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela HYKS:stä.

– Migreeni ei kuitenkaan ole pelkkää pääkipua vaan siihen liittyy myös muita oireita. Osalla migreenipotilaista ei ole lainkaan päänsärkyä, vaan kohtaukset ilmenevät muulla tavoin.

Migreeni on neurologinen kohtaussairaus. Puolella migreenistä kärsivistä se on periytynyt ja puolella se johtuu muista syistä, esimerkiksi stressistä. Migreenipotilas saattaa kärsiä puhehäiriöistä tai näköhäiriöistä, joista yleisimpiä ovat sahalaidat näkökentässä. Kasvojen tai kehon toinen puoli saattaa puutua tai motoriikka voi mennä kokonaan sekaisin.

– Migreenikohtaus on pahimmillaan niin raju, että siitä kärsivä joutuu vuodepotilaaksi. Esimerkiksi työnteosta tai autolla ajamisesta ei välttämättä tule mitään, eli kyse ei todellakaan ole pelkästä päänsärystä.

Päänsärkykin hyvä syy lääkärikäynnille

Päänsäryn tai migreenin vuoksi ei välttämättä osata hakeutua lääkäriin – ehkä siksi, että migreeniä ei tunnisteta omaksi sairaudekseen. Neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela kuitenkin suosittelee lääkärikäyntiä, jos päänsärky- tai muut kohtaukset ovat toistuvia eikä niihin löydy mitään selitystä.

– Diagnoosi on jo osa migreenin hoitoa: kun oireille annetaan selitys, ne on helpompi hyväksyä. On myös hyvä selvittää, että kyse on nimenomaan migreenistä eikä mistään muusta sairaudesta.

Migreenikohtaukset menevät yleensä ohi 6-8 tunnissa, minkä jälkeen migreenipotilas on taas toimintakykyinen. Kohtauksia voi myös yrittää helpottaa.

– Suomessa on hyvä Käypä hoito -suositus, jonka mukaan migreeniä hoidetaan. Lääkkeiden lisäksi oireisiin saattavat auttaa myös lepo pimeässä, viileässä huoneessa sekä kylmän kääreen käyttäminen.

Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä helmi-maaliskuussa 2014. Kyselyyn vastasi yhteensä 1003 18–74-vuotiasta suomalaista. Vastaajajoukko painotettiin edustamaan koko väestöä. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland ja tilasi Glaxo.

Lähde: Deski.fi, GlaxoSmithKline Oy