Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mielestä Suomessa on syytä pohtia, voisiko osa kansainvälisen suojelun tarpeessa olevista ihmisistä saapua maahan suoraan esimerkiksi työntekijöinä tai opiskelijoina.
Tällä hetkellä Suomesta voi saada suojelua vain saapumalla maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.
Ohisalo sanoo, että myös Suomessa tulee pohtia vaihtoehtojen luomista nykytilanteelle, joka tällä hetkellä johtaa usein laittomiin ulkorajojen ylityksiin ja ihmissalakuljettajiin turvautumiseen.
Ohisalon mukaan EU:n komissio on kehottanut jäsenmaita tutkimaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien mahdollisuuksia työ- ja opiskeluperustaiseen maahantuloon.
– Meidän tulee pohtia vaihtoehtojen luomista nykytilanteelle, joka tällä hetkellä johtaa usein laittomiin ulkorajojen ylityksiin ja ihmissalakuljettajiin turvautumiseen, Ohisalo sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Viime kuukausina olemme nähneet myös täysin tuomittavaa valtiojohtoista ihmissalakuljetusta, kun ihmiset ovat lähteneet kotimaastaan ja ajautuneet sitten Euroopan rajoilla hybridivaikuttamisen välineeksi, hän sanoi.
Ohisalo korosti, että näiden ihmisten tilanne on akuutti, mutta myös pitkällä aikavälillä on tärkeää etsiä uudistushenkisiä ratkaisuja, jotta ihmiset eivät joutuisi lähtemään riskialttiille matkoille.
Ministeri vastaanotti perjantaina valtioneuvoston teettämän tutkimuksen, jossa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton reittejä etenkin Euroopassa on jo olemassa. Erityisesti selvitystä haluttiin työ- ja opiskeluperusteisista väylistä.
Hallituksen tavoite on mahdollistaa laillinen ja turvallinen maahantulo. Hallitusohjelmassa mainitaan, että laillisten maahantuloreittien järjestelmää kehitetään.
Helpotuksia kriteereihin ja maksuihin
Tutkimuksen perusteella eri maiden työ- tai opiskeluperusteiset täydentävät väylät ovat toistaiseksi vasta erilaisia pienimuotoisia ohjelmia ja kokeiluja. Niiden määrä kuitenkin kasvaa nopeasti, ja niillä on potentiaalia vastata niin järjestelyihin valikoituvien henkilöiden kuin vastaanottavien maiden tarpeisiin.
Esimerkiksi Britanniassa yksi kokeiluista on tuonut helpotusta hoitohenkilöstöä koskevaan työvoimapulaan.
– Se on vasta pilottivaiheessa, mutta sen kautta on tullut jo 30–40 ihmistä tämän vuoden aikana. Tavoite on nostettu alkuperäisestä paristakymmenestä lähes kahteensataan. Ainakin siellä se näyttäisi toimivan kohtuullisen hyvin, kertoi erikoistutkija Mika Raunio Siirtolaisuusinstituutista.
Työ- ja opiskeluperusteiset reitit ovat suojelun tarpeessa oleville ihmisille luotuja rekrytointikanavia ja stipendiohjelmia. Ne eivät korvaa eri maiden kiintiöpakolaisjärjestelmiä vaan täydentävät niitä.
Ohjelmissa käytetään pääsääntöisesti tavanomaisia työn tai opiskelun perusteella myönnettäviä viisumeita ja oleskelulupia.
Tutkijoiden mukaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien osaajien voi olla vaikea hankkia kaikkia normaalisti vaadittavia dokumentteja kuten työ- tai opiskelutodistuksia. Tämä on huomioitu tarjoamalla tukea hakuprosessin eri vaiheissa ja tekemällä helpotuksia maahantulon kriteereihin ja maksuihin.
Tukee Suomen pohdintoja
Tutkimus tukee sisäministerin mielestä Suomen pohdintoja täydentävien väylien tarpeesta.
– Tutkimustietoon perehdytään huolella ja pyritään hyödyntämään antia eri tavoin. Myöhemmässä vaiheessa täytyy esimerkiksi tarkastella lainsäädäntöä ja lupakäytäntöjä yhteistyössä eri hallinnonalojen, yritysten ja korkeakoulujen kanssa.
Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Kuntoutussäätiöstä, Oxford Researchista ja Siirtolaisuusinstituutista. Mukana oli myös muuttoliike- ja pakolaiskysymyksiin erikoistunut itsenäinen tutkija Joanne van Selm. Ohjausryhmässä olivat edustettuina sisäministeriö, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.
Ohisalo huomautti, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n arvion mukaan viime vuonna maailmassa oli jo yli 82,4 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sodan, väkivallan tai vainon vuoksi.
– Afganistanin viimeaikainen synkkä kehitys vain alleviivaa tätä tarvetta entisestään ja valitettavasti mitä todennäköisimmin kasvattaa suojelun tarpeessa olevien määrää. Tässä tilanteessa on pohdittava uusia malleja ennakkoluulottomasti.
Juttua muokattu 12.11.2021 kello 12.51: Juttua muokattu kauttaaltaan.