Hallituksen teettämän tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat heikentäneet hakijoiden asemaa. Muutokset ovat muun muassa lisänneet tarvetta muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin.
Lakimuutokset ovat saaneet aikaan myös sen, että on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä, koska erilaisia oleskelulupia on aiempaa vähemmän.
Suomessa kansallisena lupakategoriana olleesta humanitaarisesta suojelusta on luovuttu. Tilapäistä oleskelulupaa ei myöskään enää myönnetä niille, joilla on mahdollisuus palata kotimaahansa omaehtoisesti tuettuna.
Tutkijoiden mukaan muutokset ovat tehneet laista myös aikaisempaa vaikeaselkoisemman.
Kymmenen kohdan muutosohjelma
Tutkijat suosittelevatkin, että lakia muutettaisiin. He esittävät kymmentä erillistä muutosta, jotka muun muassa parantaisivat ilman oleskeluoikeutta maassa olevien asemaa ja turvaisivat paremmin lasten etuja.
Tutkijat kehottavat myös miettimään, pitäisikö laki uudistaa kokonaan.
– Perehdymme sisäministeriössä nyt tarkasti suosituksiin ja sovimme niiden pohjalta jatkotoimista. Tutkimus antaa meille arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) tiedotteessa.
– Näen tutkimuksessa esiin nousseet asiat pitkälti oikeusvaltiokysymyksinä: kyse on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisesta, kuten oikeudesta elämään, perhe-elämään sekä oikeusturvaan. Näistä on huolehdittava, Ohisalo jatkaa.
Tutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään.
Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista.
Ulkomaalaislakiin tehtiin muutoksia vuosina 2015–2019.