Tutkimus: Kotoutus pielessä, asuinalueet eriytyneet – maahanmuutosta synkkiä vaikutuksia pitkäksi aikaa

Kotouttaminen on monessa tapauksessa epäonnistunutta, asuinalueiden eriytyminen on voimistunut, maahanmuuttokeskustelu on alkutekijöissään ja haasteelliset ajat jatkuvat vielä pitkään. Muun muassa näin arvioivat tuoreen selvityksen tekijät Suomen tähänastisia toimia maahanmuuton suhteen ja tulevaisuuden näkymiä. 

– Pakolaiskriisin osalta pahin skenaario on jopa kymmenien ellei satojen tuhansien, laittomien maahanmuuttajien pyrkiminen Suomeen. Tällä olisi huomattavia vaikutuksia Suomen turvallisuustilanteeseen, eikä ainoastaan sisäisen turvallisuuden toimijoiden osalta, kirjoittavat Kari Laitinen, Pirjo Jukarainen ja Henrik Boberg.

Selvityksen tekijöiden mukaan Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos selviävät "hädin tuskin" tämänhetkisestäkin tilanteesta.

– Turvapaikanhakijoiden määrän kymmenkertaistuminen Suomessa alle vuoden kestäneellä aikajaksolla on paljastanut monia yhteiskunnallisia haavoittuvuuksia ja haastanut vakiintuneet tapamme tuottaa ja ylläpitää kansalaisten ja maassa asuvien turvallisuutta, tekijät kirjoittavat.

Laajoja turvallisuusvaikutuksia

Selvityksessä todetaan, että Suomi on toistaiseksi onnistunut maahanmuuttopolitiikassaan lähinnä reagoimaan ja korjailemaan. Kotouttaminen ja maahanmuuton hallinta on jäänyt pakolaiskriisin nopean kehittymisen vuoksi paikoin kokeilukulttuuriksi "ilman kestäviä vaikutuksia yhteiskunnalliseen turvallisuuteen ja maahanmuuttajien kokemaan turvattomuuteen". 

Maahanmuuttoon sisältyviä suurimpia riskejä tutkimuksen mukaan

- Pakolaistaustaisten heikko työllistyminen

- Vastaanottokeskusten levottomuus

- Vihapuhe ja vastakkainasettelu

- Viharikokset

- Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret

- Ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikollisuus

- Ulkomaalaistaustaisten asuntokuntien ahtaus ja köyhyys

Tekijöiden mukaan kotouttaminen olisikin ensiarvioisen tärkeää saada kuntoon. Tehokkaan maahanmuuttopolitiikan puute näkyy muun muassa asuinalueiden sosiaalisena eriytymisenä eli segregaationa, eri lähtömaista tulleiden välisenä eriarvoisuutena ja toisen maahanmuuttajasukupolven turvattomuuden kokemuksena. Mikäli näihin ei puututa, seurauksena voi olla "yhteiskunnallista ja yksilöiden turvallisuutta vakavasti vaarantavia ilmiöitä ja kielteisen kehityksen kierteitä".

Tutkijat arvioivat turvapaikanhakijoiden määrän kymmenkertaistumisen nopeassa ajassa paljastaneen monia yhteiskunnallisia haavoittuvuuksia.

EPA

Varoittava esimerkki Ruotsista

Selvityksessä arvoidaan erityisen ongelmalliseksi juuri huono-osaisuuden ja siihen liittyvien turvallisuushaasteiden keskittyminen. Tekijät nostavat esimerkiksi Ruotsin, jossa on jo 55 maantieteellistä aluetta, joissa paikallinen rikollisverkosto aiheuttaa merkittävää turvattomuutta.

Jotta Suomi saisi tilanteen paremmin hallintaan ja turvallisuusuhkia torjuttua, selvityksessä peräänkuulutetaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista yhteistyötä eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä.

– On selvää, että mikäli hallitsematon siirtolaisuus Eurooppaan jatkuu yhtä runsaana useita vuosia, ei yksikään valtio Euroopassa kestä sitä yhteiskuntarauhan tai kansantalouden vaarantumatta, selvityksessä todetaan.