Jos Suomi esti Venäjän rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Gennadi Medvedevin pakotelistalle lisäämisen, olisi syynä voinut olla hyvän rajayhteistyön säilyttäminen, arvioivat STT:n haastattelemat tutkijat.
Mediatietojen mukaan Suomi olisi torjunut Medvedevin lisäämisen listalle, kun EU-maat sopivat perjantaina pakotteista kahdeksalle venäläiselle. Pakotelistalle nimetyt olivat osallisena Asovanmeren ja Kertshinsalmen selkkauksessa.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvelee, että jos mediatiedot pitävät paikkansa, Suomen toiminta voisi pohjata hyvin toimineeseen rajayhteistyöhön.
– Olisi aika luonteva ajatella, että Suomi ei halua ehdoin tahdoin potkaista omaan nilkkaansa ja katkaista yhteistyötä rajaturvallisuuden kannalta keskeiseen toimijaan, Kangaspuro sanoo.
Samaan pohdintaan päätyy Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila, jonka mukaan valvonta Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on parempaa kuin muiden Venäjän naapurien rajoilla.
– Hyvän yhteistyön halutaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, silloin tällaista (pakotelistalle lisäämistä) ei haluta, Lassila arvelee.
Rajavalvonta sakkasi
Kangaspuro muistuttaa, että Ukrainan kriisin vanavedessä myös Suomi yhtyi EU:n asettamiin pakotteisiin, jotka muun muassa estivät korkean tason tapaamiset Venäjän johdon kanssa. Tuolloin turvapaikanhakijoita saapui myös Venäjän raja-asemien yli Suomeen.