Ruotsin turvallisuuspolitiikka on vuosien ajan perustunut liittoutumattomuuteen, mutta maalta on puuttunut liittoutumattomuutta turvaava kyky itsenäiseen puolustukseen, arvioivat uutistoimisto TT:n haastattelemat tutkijat.
Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen FOI:n turvallisuuspoliittinen asiantuntija Mike Winnerstig luonnehtii Ruotsin turvallisuuspolitiikkaa "ontoksi". Hänen mukaansa se ei ole pitkään aikaan vastannut maan todellista puolustuskykyä.
– Vuonna 2004, Göran Perssonin hallituksen aikana, Ruotsi käytännössä lakkautti koko aluepuolustuksensa. Silloin turvallisuuspolitiikan koko käytännön perusta muuttui, samalla kun sen retorinen osa, eli liittoutumattomuus, säilytettiin, Winnerstig sanoo.
Vuosien 1996 ja 2004 välillä Ruotsi lakkautti 60 rykmenttiä. Maalla oli sen jälkeen puolustusvoimat, joka ei kyennyt puolustamaan koko maata pitemmän aikaa. Puheet liittoumattomuudesta kalskahtavat Winnerstigin mukaan ontoilta, kun niillä ei ole tukenaan kykyä itsenäiseen maanpuolustukseen.
– Se kävi ilmi, kun entinen puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson puhui yhden viikon puolustuksesta. Koska liittoutumattomuus vaatii vahvaa puolustusta, syntyi turvallisuuspolitiikkaan selvä epätasapaino. Noin 15–20 vuoden ajan Ruotsin turvallisuuspolitiikassa ei nähty mahdollisuutta, että lähialueellamme voisi syttyä sota, Winnerstig sanoi.
Göranson totesi Svenska Dagbladetin haastattelussa vuonna 2012, että Ruotsi kykenee puolustautumaan hyökkäystä vastaan enintään viikon ajan. Sen jälkeen tarvitaan apua muilta mailta.