Suhdeverkostojen merkitys urakehitykselle on kasvanut kahdenkymmenen viime vuoden aikana.
Valtarakenteita ja eliittejä tutkineen, Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan monipuoliset verkostot, esimerkiksi luottamustehtävät erilaisissa veljeskunnissa ja herrakerhoissa ovat yleistyneet 1990-luvun alusta lähtien. Samalla suhdeverkostojen merkitys urakehitykselle on kasvanut.
– Kerhojen merkitys on siinä, että ne tuovat päättäjiä yhteen. Suomessa epävirallisilla henkilösuhteilla on edelleenkin merkitystä päätöksenteossa, sanoo Tampereen yliopiston valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari.
Hänen mukaansa päättäjien läsnäolo houkuttelee yleensä muita mukaan.
Julkisuudessa on arvosteltu päättäjiä yhteen kokoavia kerhoja, kuten Keskiviikkokerhoa, muun muassa siksi, ettei naisia hyväksytä niihin jäseniksi. Tutkijoiden mukaan herrakerhot ovat sosiaalisen kanssakäymisen foorumeita, joissa ei tehdä päätöksiä.
– Yrityksen tai järjestön on paljon helpompi lobata poliitikkoja ja korkeita virkamiehiä, jos tuntee kyseisen henkilön, Ruostetsaari sanoo.
Salailu ihmetyttää
Hyvä veli -verkostoja tutkinut Venla Mäntysalo Vaasan yliopistosta huomauttaa, että kerhojen valtaa voi olla hankala todentaa, koska ulkopuolisten on vaikea saada niistä tietoa.
Esimerkiksi säätiöt, vanhoillislestadiolaiset ja vapaamuurarit voivat muodostaa suljettuja sisäpiirejä.
– Mikä on se syy toiminnan salaamiselle? Piilossa olevaa vallankäyttöä on hankala todentaa toiminnan ollessa salaista, ja se ruokkii helposti erilaisia salaliittoteorioita, Mäntysalo sanoo.
Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että keskustelukerhoissa ei suoranaisesti käytetä valtaa tai tehdä päätöksiä. Ne ovat vain yhdenlaisia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja.
(MTV3 - STT)
Professori: Keskustelu naisten osallistumisoikeudesta herraklubeihin naurettavaa