Suomi irtaantuu Ottawan sopimuksesta.
Presidentti Alexander Stubb on presidentin esittelyssä hyväksynyt esityksen, jonka mukaan Suomi irtisanoo jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen.
Stubb sanoi lausunnossaan, että päätös perustuu Suomen puolustuksen tarpeisiin heikentyneessä turvallisuustilanteessa.
– Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset edellyttävät, että vahvistamme puolustuskykyämme. Meillä on pitkä raja Venäjän kanssa, joka ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli. Olemme nähneet, kuinka Venäjä käy sotaa tänä päivänä, Stubb sanoo.
Venäjä ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen.
Stubb toteaa ymmärtävänsä päätökseen kohdistuvan kritiikin. Irtisanomisesta huolimatta Suomi on edelleen vahvasti sitoutunut kansainväliseen oikeuteen ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään, hän sanoo. Sopimuksen irtisanominen ei myöskään vaikuta Suomen muihin kansainvälisen oikeuden mukaisiin velvoitteisiin.
Ei käytetä rauhan aikana
Stubbin mukaan Suomi toimii miinojen kanssa vastuullisesti eikä niitä käytetä rauhan aikana.
– Miinat säilytetään varastoissa. Miinat ovat Suomelle puolustuksellisia aseita. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi, Stubb vakuuttaa.
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Ottawan sopimuksen irtisanomisesta juhannuksen alla äänin 157–18. Seuraavassa vaiheessa Suomen on määrä ilmoittaa asiasta muille sopimusosapuolille, YK:n turvallisuusneuvostolle ja sopimuksen tallettajana toimivalle YK:n pääsihteerille.
Irtisanominen astuu voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan. Siihen asti Suomi on edelleen Ottawan sopimuksen osapuoli ja noudattaa kaikkia sopimusvelvoitteita.
Lue lisää: Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta – asiantuntijan mukaan siitä ei koidu mainehaittaa
Mitä tapahtuu miinapäätöksen jälkeen?
Hankinnat ensi vuonna
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että kun kuuden kuukauden määräaika on kulunut, ryhtyy puolustushallinto hankkimaan jalkaväkimiinoja ja järjestämään niiden käyttökoulutusta henkilökunnalle, varusmiehille ja reserviläisille.
– Teemme samalla tarpeelliset suunnitelmat ja valmistelut jalkaväkimiinojen perinteisten ja kehittyneempien versioiden suorituskyvyn täysimittaiseksi implementoimiseksi maavoimien taistelutapaan, Häkkänen totesi.
Häkkäsen mukaan Suomen vuonna 2011 tekemä päätös liittyä Ottawan sopimukseen tapahtui vastoin puolustusvoimien, puolustusministeriön ja maanpuolustuksen asiantuntijoiden näkemystä.
– Perusteet liittymiselle eivät olleet maanpuolustukselliset, vaan ulkopoliittiset ja sanalla sanoen imagolliset, Häkkänen kuvasi.
Uutista päivitetty kauttaaltaan 4.7 kello 12.23. Antti Häkkäsen kommentit lisätty kello 13.33.