Herraklubit ovat vain yksi monista paikoista, joihin naisten on vaikea päästä.
Liiketalouden professori Alf Rehn sanoo suoraan, että keskustelu naisten osallistumisoikeudesta herraklubeihin on oikeastaan naurettava. Naisia kun voidaan sulkea verkostojen ulkopuolelle paljon monimutkaisemmin ja näkymättömämmin kuin kerhojen sääntöjen avulla.
– Kyse on siitä, kuka soittaa kenelle, kuka pelaa kenenkin kanssa tennistä, kuka lainaa kenenkin mökkiä.
Julkisuudessa on arvosteltu talouden, politiikan ja median päättäjiä yhteen kokoavia kerhoja muun muassa sen vuoksi, ettei naisia hyväksytä niihin jäseniksi. Esimerkiksi Keskiviikkokerho, Suomalainen klubi, Pörssiklubi ja Handelsgillet eivät ota naisia jäsenikseen. Keskiviikkokerhon jäseninä ovat olleet kaikki pääministerit Anneli Jäätteenmäkeä (kesk.) ja Mari Kiviniemeä (kesk.) lukuun ottamatta.
Alf Rehn huomauttaa, että klubin kieltäminen tai lopettaminen ei tarkoita verkoston katoamista.
– Eikö se ole parempi, että näitä kerhoja on? Silloin ainakin tiedetään suurin piirtein, ketkä kaveeravat kenen kanssa, Rehn huomauttaa.
Lisäksi Rehn arvelee, etteivät herrakerhot häviä Suomesta häviä muutenkaan.
– Kyllä vanha kunnon hieno englantilainen klubimeininki aina jotakuta kiinnostaa, mutta niiden kukoistusaika tuskin palaa.
Nuorten toimijoiden verkostot toimivat Rehnin mukaan eri tavalla. Ne ovat projektiluonteisia ja toimivat sosiaalisessa mediassa.
(MTV3 - STT)