Tutkijat hurmioituivat maailmankaikkeuden tutkimista mullistavasta havainnosta.
Uuden aikakauden alku! Muuttaa käsitystämme universumista! Uusi ikkuna maailmankaikkeuteen! Muun muassa näin hurmioituneet tutkijat kuvailivat historiallista tapahtumaa: elokuussa tehtyä varmaa havaintoa kahden neutronitähden yhteentörmäyksestä.
– Silmiemme edessä tapahtui historiaa: kaksi neutronitähteä veti toisiaan koko ajan lähemmäs, ja ne kiersivät toisiaan koko ajan nopeampaa, kunnes ne törmäsivät ja sirottivat pirstaleita ympäriinsä, kuvailee Ranskan Kansallisen tiedekeskus CNRS:n tutkija Benoit Mours uutistoimisto AFP:lle.
Törmäys havaittiin siitä aiheutuneiden painovoima- eli gravitaatioaaltojen sekä sähkömagneettisen säteilyn eli valon avulla. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tutkijat havaitsevat valoa ja painovoima-aaltoja samasta kohteesta.
– Ehkä se on tässä kouriintuntuvin asia, että voidaan nähdä ihmissilmälle näkyvässä valossa tämä tapahtuma, mistä nämä gravitaatioaallot saavat alkunsa, sanoo professori Seppo Mattila Turun yliopistosta.
Havainto tehtiin Ligo- ja Virgo-painovoimaobservatorioilla sekä teleskoopeilla.
Lähin tähän mennessä tehty havainto
Albert Einstein ennusti gravitaatioaaltojen olemassaolon yleisessä suhteellisuusteoriassaan jo 1900-luvun alussa, mutta ne löydettiin vasta syyskuussa 2015. Tuolloin amerikkalaisten tutkijoiden johtama kansainvälinen ryhmä havaitsi kahden mustan aukon yhteensulautumisessa syntyneet gravitaatioaallot.
– Gravitaatioaallot ovat uusi tapa havaita maailmankaikkeutta. Tämä mullistaa mahdollisuudet siitä, miten ihmiskunta voi havainnoida ympäröivää maailmankaikkeutta. Tämä on ikään kuin uuden aikakauden alku, Mattila sanoo.
Neutronitähtien arvioidaan törmänneen noin 130 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Se on tähän mennessä lähin havaittu gravitaatioaaltolähde. Gravitaatioaaltoja on havaittu yhteensä viisi kertaa.
Kultaa ja platinaa neutronitähtien törmäyksestä
Jo yli 30 vuotta sitten ennustettiin, että neutronitähtien törmäyksissä syntyvät kilonovat levittävät kullan ja platinan kaltaisia raskaita alkuaineita ympäri maailmankaikkeutta. Nyt tehty havainto vahvistaa asian.
– Vetyä ja heliumia raskaammat alkuaineet syntyvät tähtien sisuksista fuusioreaktioiden seurauksena. Massiivisen tähden räjähtäessä syntyneet alkuaineet leviävät ympäristöön, Mattila kertoo.
– Havaitsemalla kahden neutronitähden törmäyksen säteilevää valoa eli niin sanottua kilonovaa, näimme alkuaineiden sormenjäljet.
Mattilan mukaan nyt tehty havainto auttaa ymmärtämään galaksien, kuten Linnunradan, syntymistä ja kehittymistä.
– Se auttaa ymmärtämään, mistä nämä ympärillämme näkemämme alkuaineet tulevat. Kultasormus on esimerkiksi aika konkreettinen, käsin kosketeltava esimerkki, sillä ainakin osa kullasta syntyy kilonovista.
– Nyt kun näitä kilonovia ruvetaan havaitsemaan tulevaisuudessa rutiininomaisesti, voidaan tutkia, kuinka suuri osa raskaista alkuaineista tulee kilonovista.