Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Tutkijat haastavat synteettisten värien valta-aseman – myös luonnonvärejä voidaan tuottaa teollisessa mittakaavassa

2:11Suomalainen startup-yritys luo tekstiilijätteestä uusia vaatteitaKatso video: Suomalainen startup-yritys luo tekstiilijätteestä uusia vaatteita
Julkaistu 31.12.2021 05:37

MTV UUTISET – STT

Harva meistä kuluttajista tulee miettineeksi, mistä vaatteiden saati muiden tuotteiden värit ovat peräisin. Vielä 200 vuotta sitten värit olivat luonnosta peräisin, kunnes synteettiset väriaineet syrjäyttivät luonnonvärit massatuotannon myötä.

Värjäysteollisuus käyttää nykyisin etupäässä öljypohjaisia väriaineita, jotka kuormittavat ympäristöä. Suomessa on lähdetty tutkimaan laajalla rintamalla ekologisten luonnonvärien käyttämistä keinotekoisten värien sijaan.

BioColour-hankkeen tavoitteena on luoda uusia menetelmiä bioväriaineiden teollisen mittakaavan tuotantoon ja käyttöön. Kyse ei ole pelkästään siitä, että värjättäisiin perinteisesti luonnonkasvien avulla. Bioväriaine on laajempi käsite, jolla tarkoitetaan luonnonvärien lisäksi myös biopohjaisia väriaineita, joiden rakennetta tai syntytapaa on muunneltu biotekniikan keinoin.

–  Synteettiset väriaineet ovat varsinkin tekstiiliteollisuudessa eräitä suurimpia saasteiden lähteitä. Värjäyksessä kaikki väriaineet eivät imeydy kuituun, vaan jopa puolet niistä voi jäädä väriliemeen. Ilman huolellista puhdistusta kemikaalit päätyvät luontoon, taustoittaa tutkimushankkeen johtaja, dosentti Riikka Räisänen Helsingin yliopistosta.

Synteettiset väriaineet ovat myös hyvin pysyviä. Räisäsen mukaan on ristiriitaista, jos tuotteita mainostetaan biohajoavina, mutta väriaineet eivät hajoa tuotteen mukana.

Morsingosta saa sinistä 

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt hankkeelle rahoitusta vuosille 2019–2025. Mukana on kahdeksan yliopistoa tai tutkimuslaitosta Suomesta ja ulkomailta. Työhön osallistuu kymmeniä tutkijoita.

Hankkeessa luodaan bioväriaineiden “väripaletti”, joka sisältää värejä aina keltaisista punaisiin, vihreisiin ja sinisiin väreihin. 

Lupaava viljeltävä värikasvi on esimerkiksi värimorsinko, joka tuottaa sinistä indigo-väriä. Biocolour-hankkeeseen osallistuva Luonnonvarakeskus Luke on tutkinut eri lajikkeiden indigopitoisuuksia ja tehnyt laajoja viljelykokeita. Hankkeen yrityskumppani Natural Indigo Finland jo viljelee Nivalassa morsinkoa ja uuttaa siitä indigoa.

Luke tutkii myös, miten morsinkoa voisi käyttää laajemmin viljelykierrossa. Se näyttää tuottavan suotuisaa mikrobikasvustoa juurten ympäristössä ja parantaa maan rakennetta.

Sienistä on tutkittu esimerkiksi verihelttaseitikkiä, joka Räisäsen mukaan kuuluu värisienten parhaimmistoon.

Teollisuuden sivuvirrat hyödyksi 

Viljelykasvien lisäksi väriaineita voidaan saada ruokateollisuuden sivuvirroista. Esimerkiksi sipulinkuoria on tutkittu paljon, ja ne näyttävät toimivan hyvin värilähteenä.

–  Suurilta sipulintuottajilta tulee runsaasti kuorijätettä. Keltasipulista saadaan voimakkaan keltaista ja jopa ruskeaa väriä. Punasipuli tuottaa yllättäen vihreää ja matalissa lämpötiloissa myös punaista.

Myös luonnosta niitettäviä kasveja voidaan käyttää hyödyksi. Esimerkiksi haittakasvina pidetystä lupiinista saa jäänvihreää väriä. Lupaava ehdokas on järviruoko, jota usein niitetään suuria määriä rannoilta.

–  Siitä voidaan ennen kompostointia eristää väriainetta. Kasvista saa kirkasta keltaista tai vihreää.

Värien lähteiksi käyvät myös metsäteollisuuden sivuvirrat kuten kuoret, oksat ja latvukset. Erityisesti lehtipuiden latvukset ovat tässä suhteessa hyviä, koska havupuissa väriuuttoa vaikeuttavat pihka ja vahat. Väriä voitaisiin eristää myös roskapuuna pidetystä pajusta, jota ojanpielet kasvavat pullollaan.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä puolestaan kehitetään bioteknologiaa, jolla mikrobeja muokataan tuottamaan luonnonväriaineita. Menetelmässä värisienen tai -kasvin geenejä siirretään uuteen nopeasti kasvavaan isäntäorganismiin, joka alkaa tuottaa väriainetta.

Johtava tutkija Mervi Toivari kertoo, että uusiksi isänniksi sopivat yksinkertaiset hiiva- ja homesienet.

–  Esimerkiksi leivinhiivan avulla tehdään alkoholia isossa mittakaavassa, joten sen teollinen käyttö tunnetaan hyvin. Sen avulla voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti tuottaa myös suuria määriä värejä. Monia kasveja tai sieniä itsessään olisi liian vaikea kasvattaa tarpeeksi.

Biovärejä moneen käyttöön

Uusia biopohjaisia väriaineita voidaan käyttää paitsi vaatteissa, myös esimerkiksi pakkauksissa ja pinnoitteissa.

–  Pinnoitteissa kiinnostavaa on, että pintavärin kiinnittäminen materiaaliin vie vähemmän väriainetta ja on taloudellisempaa kuin koko materiaalin värjääminen. Luonnonväriyhdisteillä voi olla pinnoitteissa värin lisäksi myös muita ominaisuuksia, kuten uv-suoja ja antibakteerisuus, Räisänen listaa. 

Luonnonvärejä teknisten materiaalien värjäämisessä tutkitaan Hämeen ammattikorkeakoulussa.

BioColour-hankkeessa on mukana useita yrityksiä, joiden kanssa testataan bioväriaineiden soveltamista erilaisiin tuoteprototyyppeihin. Kumppaneita ovat muun muassa tekstiilivalmistaja Nanso, maalivalmistaja Uula ja pakkauksia tekevä Sulapac.

Hankkeen tutkimustuloksista kootaan kansainvälisesti ainutlaatuisen laaja biovärien tietokanta. Sinne kerätään tietoa muun muassa väriaineiden lähteistä, ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista. Tietokannasta on hyötyä muun muassa yrityksille ja tutkijoille. Luonnonväriaineista leviää maailmalla myös väärennöksiä, joita voidaan tunnistaa tietokannan avulla.

Lisää aiheesta:

VTT tutki: Ihon vanhenemisen saa kuriin keittiöstä tutulla yrtilläAinutlaatuinen innovaatio: Suomessa aletaan valmistaa levästä kemikaaleja kosmetiikka- ja tekstiiliteollisuuteenSuomalaiskeksintö voi osoittautua mullistavaksi – tässäkö ratkaisu sairaalabakteeriongelmaan?Biotekniikkaa, sateliitteja ja proteiinia ilmasta – näin suomalaiset startup-yritykset mullistavat ruokateknologiaaMistä mansikka on peräisin, mitä kalalajia oikeasti syöt? – Ruokahuijareita narautetaan uusilla tutkimusmenetelmilläMikrolevistä kehitetään ratkaisuja maailman ruokapulaan – taipuvat myös kosmetiikkaan
VaatteetTutkimustuloksetKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Vaatteet
  • 30.9.16:13
    Kulttuuri

    Vuoden nuori suunnittelija on Enni Lähderinne – tältä näyttää voittoisa asu

  • 28.9.19:08
    Niksit

    Tiesitkö? Voit korjata rikkinäisen vetoketjun helposti itse

  • 27.9.14:21
    Farkut

    Jos farkkujen vetoketju aukeaa, syy voi piillä tässä – tiedätkö oleellisen seikan vetoketjustasi?

  • 25.9.17:03
    Työelämä

    Raportti suomalaisyritysten vaatteiden tekijöistä huolestuttavaa luettavaa

  • 21.9.19:09
    Rintaliivit

    Suomalaiset tekevät monia virheitä rintaliivien kanssa – yksi ylitse muiden