Ruokapetoksista jää yhä helpommin kiinni sitä mukaa, kun laboratorioissa otetaan käyttöön uusia dna- ja isotooppianalyyseihin perustuvia tutkimusmenetelmiä. Jo nyt on mahdollista selvittää vaikkapa oikea kalalaji, mansikan kotimaa tai viinin alkuperä. Tulossa on myös menetelmiä luomutuotteiden aitouden tutkimiseen.
Ruokahuijauksissa voidaan esimerkiksi korvata tuote kokonaan tai osittain halvemmalla raaka-aineella, väärentää alkuperämaa tai valehdella tuotantotavasta. Ekstra-neitsytoliiviöljyyn lisätään halpaa bulkkiöljyä, luomu ei olekaan luonnonmukaisesti tuotettua tai päiväyksiä väärennetään.
– Elintarvikevalvonta ja omavalvonta eivät ole olleet kovin hyviä petosten havaitsemisessa. Riskioletukset lähtevät yleensä siitä, että kyseessä on tahaton virhe tai esimerkiksi tiedon puute, huomauttaa kemian laboratorion johtaja Janne Nieminen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
RUOKAHUIJAUSTEN KÄRKEÄ: Myrkylliseen ruokaöljyyn kuoli noin tuhat ihmistä Espanjassa vuonna 1981. |