Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukashenkan tavoitteena Puolan rajakriisissä on suomalaistutkijan mukaan lyödä rakoja EU:n riveihin ja painostaa sitä kautta unionia luopumaan Valko-Venäjään kohdistuvista pakotteista.
Ulkopoliittisen instituutin UPI:n Venäjän ja Valko-Venäjän sisäpolitiikan tutkijan Kristiina Silvanin mukaan Pelkästä kostosta ei hänen mukaansa ole kyse.
– Kyllä tämä liittyy EU:n talouspakotteisiin. (...) Itse näen, että pelkkä kosto ei perustelisi näin laajaa operaatiota, Silvan toteaa STT:n haastattelussa.
–Kyse on siitä, että Valko-Venäjä yrittää painostaa EU:ta jäädyttämään pakotteet ja luoda jonkinlaista hajanaisuutta EU:n sisällä, jotta EU:n sisällä syntyisi vastustusta pakotteille.
Lue myös: Puola kertoo ottaneensa kiinni kymmeniä Valko-Venäjältä tulleita rajanylittäjiä
Vaikutus voi olla päinvastainen
Silvanin mukaan vaikutus saattaa kuitenkin olla päinvastainen, sillä rajakriisi voi myös vahvistaa EU:ta sisäisesti.
Tästä on näkynyt merkkejä ainakin poliittisessa retoriikassa, kun EU:n kanssa oikeusvaltiokysymyksissä riitaantuneelle Puolalle vakuutetaan nyt EU:n suunnalta solidaarisuutta.
– On mahdollista, että näin kylmäävä peli kääntää kovien pakotteiden kannalle sellaisetkin EU-maat, joita Valko-Venäjän sisäpoliittiset ihmisoikeusrikkomukset eivät ole hetkauttaneet, ja Aljaksandr Lukashenkan uholla on päinvastainen vaikutus. Voi olla, että maahanmuuton aseellistaminen on niin iso "faux pas" (etiketin rikkomus), että se luokin yhtenäisyyttä EU:n sisällä.
Lue myös: Voisiko Suomi estää ei-toivottujen turvapaikanhakijoiden tulon? Näin kommentoi kysymystä väistellyt Ohisalo
Lukashenkan asema näyttää vahvalta Valko-Venäjällä
Tutkijan mukaan Lukashenka on poliittisesti taitava peluri lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkän aikavälin seurauksia Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja ei välttämättä osaa arvioida. Lukashenkan seuraavaa peliliikettä on myös vaikea ulkopuolisten ennustaa.
– Voi olla, että huomenna heräämme eikä rajalla olekaan ketään, tai sitten siellä on entistä enemmän ihmisiä. Avoimista lähteistä voi olla vaikea tulkita, mihin tilanne on kehittymässä, Silvan arvioi.
Valko-Venäjällä Lukashenkan asema on Silvanin mukaan sisäpoliittisesti vahva – ainakin näennäisesti. Oppositio on tehokkaasti nuijittu maanrakoon viime vuoden protestiaallon jälkeen.
– Mitään julkista oppositioliikettä ei ole. Kaikki toisinajattelijat ovat joko maanpaossa, vankilassa tai niin visusti maan alla, ettei siitä näy pihaustakaan ulospäin.
– Toisaalta protestimieliala on pysynyt korkealla, ihmiset eivät edelleenkään hyväksy Lukashenkaa presidentiksi ja osoittaisivat mieltänsä, jos sillä ei olisi niin hirveitä seurauksia.
Venäjän rooli ei ole yksiselitteinen
Muun Euroopan silmissä Valko-Venäjä näyttäytyy usein Venäjän satelliittivaltiona ja Lukashenka presidentti Vladimir Putinin marionettina.
Tämän ajattelutavan kaikuja kuultiin Puolan pääministerin Mateusz Morawieckin puheessa parlamentille eilen, kun hän syytti Venäjän Putinia rajakriisin suunnittelusta.
Tänään Morawiecki on syyttänyt Valko-Venäjää ”valtionterrorismista” maan rajalla. Satojen ihmisten usuttaminen rajalle on hänen mukaansa Valko-Venäjän johtajan "hiljainen kosto" Puolan tuesta Valko-Venäjän oppositiolle.
Suomalaistutkijan mukaan Valko-Venäjän ja Venäjän suhde ei kuitenkaan ole näin yksiulotteinen.
Vaikka Valko-Venäjä onkin pitkään ollut Venäjän päädyssä sen liittolaisena, maa on säilyttänyt oman pelivaransa, ja Lukashenka on saanut toimia myös itsenäisesti.
– Vähän liian nopeasti jotkut ovat hypänneet johtopäätökseen, että kaiken takana on Venäjä. (...) Valko-Venäjän poliittinen eliitti on uskollinen ennen kaikkea Lukashenkalle, ei Putinille.
Puolan pääministerin kommentteja hän pitää osittain sisäpolitiikkana.
– Eihän Puolan pääministeri voi näyttäytyä tietämättömänä. Väite on myös siinä mielessä totta, että ilman Venäjän tukea Lukashenka tuskin olisi uskaltanut lähteä tällaiseen operaatioon tai olisi enää ylipäätään vallassa.
"Olisi hienoa, jos tästä tulisi herätys EU:lle"
Avoin kysymys kuitenkin Silvanin mukaan on se, onko Venäjä päättänyt, että kriisiä lähdetään systemaattisesti eskaloimaan, vai onko päätöksen takana vain Lukashenka itse. Vaikka Valko-Venäjä on riippuvainen Venäjän tuesta, suhde ei tutkijan mukaan ole yksipuolinen.
– Tavallaan myös Venäjä on riippuvainen Lukashenkasta. Jos häntä ei olisi, voisi Valko-Venäjän tilanne olla ennalta-arvaamaton, mikä olisi Venäjälle kauhistus.
Venäjälle voi myös olla hyötyä rajakriisin lietsomisesta.
– Venäjälle on hyvä, jos EU on hajanainen. (...) Venäjän näkökulmasta on herkullista osoittaa lännen tekopyhyys mitä tulee pakolaisten oikeuksien kunnioittamiseen.
Tutkijan mukaan EU:n kannattaisikin herätä korjaamaan maahanmuuttopolitiikkansa ongelmia.
– Olisi hienoa, jos tästä tulisi herätys EU:lle. Valko-Venäjää ei hetkauta, jos naiset ja lapset kuolevat rajalla, mutta EU:lle se on iso asia. Jos ja kun EU:n vahvuuksia ovat arvot ja pehmeä valta, olisi hirveän harmillista, jos EU hylkäisi ne. Se olisi iso voitto Valko-Venäjälle, Venäjälle ja muilla autoritaarisille maille.