Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Tutkija rokotelakialoitteesta: "Onko järkevää tehdä 1,5% vuoksi laki, joka saa karvat pystyyn kaikilta"

Lehtikuva
Julkaistu 20.07.2016 13:23
Toimittajan kuva

Johanna Latvala

johanna.latvala@mtv.fi

THL:n rokotetutkija Hanna Nohynekin mielestä kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk.) rokotelakialoite on ongelmallinen.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kertoi eilen tiedotteessaan valmistelevansa aloitetta, jonka mukaan lapsilisän nostamisen edellytykseksi asetettaisiin sitoutuminen kansalliseen rokotusohjelmaan sekä säännöllisiin neuvolakäynteihin lapsen kouluikään saakka.

Kärnä kertoo tiedotteessaan valmistelevansa aloitetta, koska on huolestunut rokottamattomuuden yleistymisestä Suomessa. 

Pakottaminen lisäisi vain vastakkainasettelua

Kärnän mukaan lakialoite ei rajaisi vanhempien päätösvaltaa, mutta Terveyden- ja hyvinvoininlaitoksen rokotetutkija Hanna Nohynek puhuu lakialoitteesta termillä rokotepakko.

– Lääketieteen kokemus osoittaa, että pakko ei ole aina hyvästä. Minun aikanani ei ole koskaan ajateltu, että pakkorokottaminen olisi järkevää, se on yleensä lisännyt vastakkainasettelua, Nohynek sanoo.

Nohynekin mukaan Australiassa on runsas vuosi sitten tehty asetus, jonka mukaan lapsilisien saannin edellytyksenä on lapsen rokottaminen kansalliseen ohjelmaan kuuluvilla rokotteilla. Nohynek ei kuitenkaan ole seurannut, miten hyvin asetus on onnistunut tavoitteessaan nostaa rokotuskattavuutta.

Ranskassa ja Yhdysvalloissa rokotus ehtona päivähoitoon pääsylle

– Toisaalta yksilön vapauksia liputtavassa Yhdysvalloissa ja esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa edellytys lapsen päivähoitoon, kouluun tai yliopistoon menemiselle on, että tiettyjen tarttuvien tautien kuten tuhka- ja vesirokon osalta rokotussuoja on kunnossa. Täydellistä pakkorokottamista ei näilläkään alueilla harjoiteta, kieltäytyä voi lääketieteellisistä tai maailmankatsomuksellisista syistä, Nohynek kertoo.

Suomessa taas on keskusteltu aiemmin terveydenhuollon henkilöstön pakkorokottamisesta.

– Siitä on keskusteltu, voidaanko terveydenhuollon henkilöstö pakkorokottaa influenssaa ja muita potilaille vaarallisia tauteja vastaan, mutta on myös tuotu voimakaasti ilmi, että niin ei olisi hyvä tehdä. Tällä hetkellä valmistelussa oleva tartuntatautilaki lähtee siitä, että rokotteen ottaminen on vapaaehtoista, Nohynek kertoo.

Kokonaan rokottamattomien osuus pieni

Nohynek ei näe pakkorokotusta järkevänä vaihtoehtona myöskään sen takia, että lapsensa kokonaan rokottamatta jättävien osuus on hyvin pieni, puolitoista prosenttia.

–  Onko järkevää tehdä tuon 1,5 prosentin vuoksi laki, joka saa karvat pystyyn kaikilta, Nohynek toteaa.

Nohynek kuitenkin veikkaa, että Kärnä tarkoittaa lakialoitteellaan myös niitä perheitä, jotka ottavat osan rokotuksista, mutta samalla jättävät osan väliin.

Esimerkiksi influenssarokoteprosentti pikkulapsilla on 22 prosenttia ja ikäihmisillä vajaat 40 prosenttia. 

Eniten huolissaan ollaan tuhkarokkorokotuksesta.

– Jos sen kattavuus jää alle 95 prosentin, niin sitten on mahdollisuus epidemiaan ja rokotetut lapsetkin voivat saada sen lievänä. Tuhkarokolla on myös pitkäaikaisvaikutukset, siinä on harvinainen aivotulehduksen riski, joka voi vammauttaa lapsen.

– Kansanedustaja varmaan miettii näitä, nämä ovat tavallaan turhia ja ne voitaisiin estää. Olen samaa mieltä, että Suomeen ei pitäisi saada tällaisia tauteja, mutta keinoista täytyy keskustella.

Pakkorokotusten sijaan Nohynek lähtisi rakentamaan luottamusta.

– Tutkijana tiedän, mitä tuo pakon saneleminen on ollut. Siinä tulee helposti vastakkainasettelua ja saadaan enemmän vastustusta aikaiseksi kuin informaatiolla ja luottamusta rakentamalla. Vaikeaa kuvitella, että tällainen pakko sopisi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lisää aiheesta:

Asiantuntijalta karu sanoma: Rokottamattomia suojaa koronalta vain täydellinen eristäytyminen yhteiskunnastaSaarikko ja THL:n Nohynek puolustavat Husin kritisoimaa rokotusjärjestystä: "Pyritään ehkäisemään kuolemia ja vakavia tauteja"Suomalaisista 70 prosenttia ottaisi koronarokotteen – maailmalla tutkimus rokotteen saamiseksi on edennyt odotettua nopeamminPäivi Räsänen haluaisi äitiyspakkaukseen rokotusvihkosen – "Laumasuoja on vastuunkantoa ja lähimmäisenrakkautta"Osassa kunnista rokotetaan reilusti alle suositusten – THL huolestunut tuhkarokostaKansanedustaja puolustaa rokotelakialoitettaan: "Rokotekriitikoilta erittäin aggressiivista palautetta"
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 12:00
    Sää

    Sää: "Hengähdystauko"

  • 10:21
    Räjähdykset

    Poliisilta uutta tietoa Mellunkylän räjähdyksestä: Auton omistaja loukkaantui

  • 09:55
    Terveydenhuolto

    Ministeri Juuso nostaa hallituksen kädet pystyyn – "Ei hyödytä suomalaisia"

  • 09:06
    Huumeet

    Helsingistä löytyi uutta 500 kertaa heroiinia voimakkaampaa huumetta

  • 07:43
    Kadonneet

    Helsingin Töölöstä kadonnut mies löytyi