Tutkija perussuomalaisten jäsentungusta: Viime kesän tapahtumat näkyvät nyt

Asiantuntijan mukaan perussuomalaisten kiinnostusta selittää puolueen selkiytynyt linja, runsas mediajulkisuus ja tietty altavastaajan asema irtautuneen osan eli sinisten jatkettua hallituspuolueena.

– Perussuomalaiset on kovin nousija. Puolue on selkeästi kasvattanut kannatustaan, missä varmasti näkyvät viime kesän tapahtumat. Keskustan jäsenmäärässä on nähtävissä hieman suurempi pudotus. Johtuuko tämä tilastojen ”siivoamisesta” vai mistä, en osaa arvioida. Heikentynyt kannatus tuskin näkyy näin suurena pudotuksena, arvioi erikoistutkija, yliopistonlehtori Jenni Karimäki eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

– Yleisesti voidaan sanoa, että positiivinen näkyvyys ja vaalimenestys saavat puolueen jäsenmäärän nousuun. Esimerkiksi kiinnostava puheenjohtajavaali tai onnistunut presidentinvaalikampanja houkuttelevat uusia jäseniä.​

Mistä muutokset kertovat?

– Trendi on viime vuosina ollut se, että puolueisiin liittyy etenkin nuoria kaupunkilaisia, mikä hyödyttää esimerkiksi vihreitä, vasemmistoliittoa ja kokoomusta. Tämä näkyy myös viime vuoden tilastoissa. Vihreiden jäsenmäärä nousi ennätyslukemiin ja myös Vasemmistoliitolla näkyy nousua viime vuoden aikana. Nämä puolueet myös menestyivät kuntavaaleissa ja sittemmin kannatusmittauksissa, mikä osaltaan selittää myös jäsenyyttä kohtaan ilmennyttä kiinnostusta.

– Myös perussuomalaiset on 2000-luvulla kasvattanut merkittävästi jäsenmääräänsä. Taustalla ovat kahdet aiemmat eduskuntavaalit ja niiden menestys, mutta viime vuoden osalta varmasti myös puolueen hajaannus. Puolueen selkiytynyt linja, runsas mediajulkisuus ja tietty altavastaajan asema irtautuneen osan eli Sinisten jatkettua hallituspuolueena näkyvät myös jäsenmäärässä.

– Niin sanotuista perinteisistä puolueista kokoomuksen jäsenmäärä näyttää kasvaneen. Tässä voi ainakin osin olla yhtymäkohta kuntavaaleissa saavutettuun suurimman puolueen asemaan sekä siihen, että puolue piti lähes koko viime vuoden piikkipaikkaa kannatusmittauksissa eli oli suosituin puolue. 

Mitä kehitys kertoo oppositiosta?

– Tilanne opposition osalta on tässä suhteessa kaksijakoinen, kuten se oli viime vuonna myös kannatusmittausten valossa tarkasteltuna. Toiset oppositiopuolueet, kuten vihreät ja vasemmistoliitto menestyivät kuntavaaleissa ja esimerkiksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson menestyy lähes poikkeuksetta hyvin puheenjohtajien vertailuissa, ja nämä puolueet menestyvät myös jäsenhankinnassaan.

– SDP:n tilanne on ollut haastavampi. Viimeisimmät gallup-kyselyt ovat toki nostaneet puolueen galluppien kärkeen, mutta jäsenmarkkinoilla SDP:n tuntuu olevan vaikea kilpailla uusista aktiivisista jäsenistä, joita tulee nimenomaan nuorempien ikäpolvien joukosta ja jotka päätyvät muiden puolueiden kannattajiksi.​

Onko jäsenmäärällä väliä gallup-aikoina?

– Puolueiden jäsenmäärien merkittävä lasku viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kertoo osaltaan siitä, että äänestäjien puoluekiinnittyminen ei ole enää samalla tasolla kuin aiemmin. Liikkuvia äänestäjiä on yhä enemmän, ja myös äänestysaktiivisuus on heikentynyt.

– Jäsenten lukumäärästä ei voi vetää suoria johtopäätöksiä puolueen menestymismahdollisuuksista esimerkiksi tulevissa maakunta- tai eduskuntavaaleissa, mutta kyllä se, nouseeko vai laskeeko puolueen jäsenmäärä, kertoo toki jotain puolueen kiinnostavuudesta etenkin juuri aktiivisimpien äänestäjien keskuudessa.

Voiko jäsenmääriin luottaa?

– Itse ainakin lähden siitä, että puolueiden ilmoittamat jäsenmäärät pitävät paikkansa. Riskit vilpillisten tietojen antamisesta ovat nykyään varsin korkeat, sillä yleinen luottamus puolueisiin on muutoinkin niin matalalla tasolla, että uskoisin, ettei tällaisessa asiassa haluta ottaa riskiä negatiivisesta julkisuudesta, joka voisi vaikuttaa merkittävällä tavalla kannatukseen.

MTV Uutiset sai jäsentiedot puoluetoimistoista. Luvut kertovat tilanten tammikuussa 2018.