Haagin tuomioistuimessa myrkkyä juonut Bosnian kroaattikenraali Slobodan Praljak ei ollut tunnetuimpia hahmoja Bosnian kroaattien keskuudessa, arvioi Länsi-Balkaniin perehtynyt tohtorikoulutettava Emma Hakala Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Hän ei usko, että Praljakin kuolema nostattaa kummoisia tunnekuohuja Hertsegovinan alueella, vaikka etenkin Mostarin kaupunki on yhä hyvin vahvasti uskonnollisesti jakautunut.
– Ennemminkin tämä herättää kysymyksiä tuomioistuimesta. Miten näin pääsi käymään? Hakala kommentoi STT:lle.
Hänen mukaansa Bosniassa kuten muuallakin läntisellä Balkanilla Jugoslavian sotarikostuomioistuimen tuomioita on kyseenalaistettu osin perustellustikin.
– Saa nähdä, mikä merkitys tuomioistuimella on ollut ja miten paljon se on edistänyt sovintoa ja sodasta selviytymistä.
Hakalan mukaan Bosniassa osa niin bosniakeista, kroaateista kuin serbeistäkin pitävät omia sotarikoksista tuomittuja johtajiaan sankareina, joita osa ihmisistä idolisoi.
Jakolinjat vaikeuttavat edelleen esimerkiksi hallinnossa, joka on täysin jakautunut. Yleistä on esimerkiksi se, että eri ryhmillä on vieläkin omat koulunsa, vaikka sodasta on kulunut jo yli 20 vuotta.
– Yhteistyötä on vaikea tehdä yli uskontolinjojen. Tilanne on tosin jonkin verran parempi kansalaisyhteiskunnassa.