Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin saama rikossyyte saattaa muuttaa maan poliittista järjestelmää, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Maria Lindén.
– Tässä on se vaara, että tämä rikkoo Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää niin, että tulee tavaksi pyrkiä asettamaan syytteeseen poliittisia vastustajia.
Eli kun presidenttikausi päättyy, niin sitten vastapuolue miettii, että miten tämä entinen presidentti saataisiin syytteeseen.
Lisäksi vaarana on tutkijan mukaan se, että syytteitä nostetaan kostotoimina, vaikka aihetta niihin ei varsinaisesti olisi.
– Se olisi tietysti todella myrkyllistä Yhdysvaltojen demokratian kannalta.
Lindénin mukaan on kuitenkin vielä iso kynnys siihen, että vastaavaa imitoitaisiin Euroopassa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:03
Lue myös: Trumpin syytteet otettiin ristiriitaisin tunnelmin vastaan: "Hän haluaa olla kuin Putin"
Tarkkoja syytekohtia ei tiedetä
Tutkija pitää todennäköisenä sitä, että Trump antautuu itse eli sopii asianajajan välityksellä saapumisestaan poliisitalolle, sillä jos hän ei näin tee, hänet voidaan ottaa kiinni. Kuva entisestä presidentistä käsiradoissa ei olisi Trumpille edullinen.
– Kun hän itse saapuu sovittuna ajankohtana poliisitalolle, niin hän saa paremmin kontrolloitua sitä, millaisia kuvia julkisuuteen leviää.
Mahdollisen antautumisen jälkeen Trumpista otetaan rekisteriin kuvat ja hänen sormenjälkensä kerätään.
Syytteet luetaan syytetylle julkisessa istunnossa, jonka jälkeen tuomari päättää, vapautetaanko syytetty takuita vastaan vai vangitaanko hänet. Tarkat syytteet julkistetaan oletettavasti, kun syyte on luettu Trumpille. Manhattanin piirisyyttäjä Alvin Bragg on sanonut, että syyte ei ole vielä julkinen eikä päivää syytteidenluvulle ole valittu.
New York Timesin asiasta tietävän lähteen mukaan syytekohtia on yli kaksikymmentä.
– Tällä hetkellä emme tarkalleen tiedä, mistä syytekohdista syytteet on tarkalleen nostettu, Lindén sanoo.
Trumpin asianajaja Susan Necheles on sanonut, että entisen presidentin odotetaan saapuvan Floridasta New Yorkiin oikeuden eteen tiistaina.
Kiinnostava on Lindénin mukaan myös tilanteen turvatoimikysymys, sillä entisillä presidenteillä on käytössään laaja turvallisuuspalvelu, joka oletettavasti seuraa häntä koko oikeudellisen prosessin ajan.
Entiseen presidenttiin kohdistuu tutkintoja New Yorkin osavaltiossa suoritetun tutkinnan lisäksi myös Georgiassa vuoden 2020 vaaleihin liittyen sekä Washingtonissa liittyen tammikuun 2021 hyökkäykseen kongressitalo Capitoliin.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:25
Lue myös: The New York Times: Donald Trumpia vastaan nostetaan rikossyyte
Rikossyyte voi hyödyttää Trumpia lyhyellä aikavälillä
Rikossyyte ei kuitenkaan Lindénin mukaan estä Trumpin ehdolla olemista maan tulevissa presidentinvaaleissa, valituksi tulemista tai uudelleen virkaan astumista.
– Kaikki varmasti miettivät, että mikä vaikutus tällä on Trumpin vaalikampanjaan nyt näissä vuoden 2024 esivaaleissa sekä lopullisessa kisassa.
Presidenttikisan esivaalivaiheessa syytteet voivat Lindénin mukaan lyhyellä aikavälillä jopa hyödyttää Trumpia. Entinen presidentti voi siis kääntää syytteet hyödykseen, kuten hän on aikaisemminkin tehnyt, kun häneen on kohdistettu epäilyjä tai syytöksiä.
– Hän on taitava kääntämään ne niin, että kyse on poliittisesta ajojahdista. Mielipidemittauksista näkee, että republikaanien äänestäjät myös haluavat nähdä asian niin tai ainakin sanovat mielipidemittauksissa kyselijälle, että näin he asian näkevät.
Tästä on tutkijan mukaan seurannut se, että Trumpia vastaankin asettuneet republikaanien ehdokkaat ovat antaneet julkisia lausuntoja, joissa he ovat syyttäneet rikossyytteitä poliittiseksi ajojahdiksi ja moittineet syyttäjää. Trump saa siis tukea puolueeltaan.
Lindén kuitenkin arvioi, että syytteistä on Trumpille lopulta haittaa.
– Jos Trump voittaisi ensin esivaalit ja hän olisi siten republikaanien presidenttiehdokas, joka kisaa demokraattia vastaan, niin luulen, että hänelle olisi syytteestä haittaa. Pidän mahdollisena sitäkin, että syyte haittaa häntä lopulta esivaaleissakin, vaikka se nyt tilapäisesti antaa hänelle nostetta.
Kysymys onkin siitä, ketkä esivaaleissa äänestävät.
– Tyypillisesti esivaalit on innokkaimpien pelikenttä, eli paljon harvempi äänestää esivaaleissa kuin lopullisissa vaaleissa.