Britannian EU-ero heilauttaisi unionin valtasuhteita, ja sillä olisi seurauksia myös Suomelle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja.
– Suomi on usein löytänyt Britanniasta tukea kysymyksissä, jotka koskevat esimerkiksi markkinoiden kehittämistä tai EU:n kauppasuhteita muuhun maailmaan, Ulkopoliittisen instituutin EU-tutkimusohjelman tutkimusjohtaja Juha Jokela sanoo.
– Meillä on ollut pohjoinen yhteys esimerkiksi sisämarkkinoiden vapauttamisessa ja vapaakauppasopimusten edistämisessä. Se on merkittävä asia Suomelle, ja sitä on täälläkin pidetty esillä.
Jos Britannian kiinnittymistä EU:n tulliliittoon ja sisämarkkinoihin ei saataisi ratkaistua eron yhteydessä, sillä olisi Jokelan mukaan myös merkittävä vaikutus Suomen vientiin saarivaltioon.
2:31
EU-maiden johtajat kokoustavat parhaillaan Brysselissä, millaisin ehdoin Britannia saataisiin pidettyä unionin jäsenenä. Jos Brysselissä päästään sopuun ja neuvottelutulos syntyy, Jokelan mukaan EU-myönteiset voisivat aloittaa kampanjansa täysimittaisesti kansanäänestystä varten.
Britannian on määrä järjestää kansanäänestys EU-jäsenyyden jatkostaan viimeistään vuonna 2017, mutta todennäköisemmin äänestys järjestetään jo tulevana kesänä.
– Odotettavissa on, että kyllä-kampanja polkaistaan käyntiin neuvottelujen päätyttyä. Kyllä-puolella tilanne helpottuu, kun voidaan ryhtyä perustelemaan EU:ssa pysymisen positiivisia puolia uuden mahdollisen neuvottelutuloksen varassa.
Jokelan mukaan viimeaikaiset mielipidemittaukset Britanniassa näyttävät kyllä- ja ei-leirien olevan aika tasaväkisiä. Brysselin neuvottelutuloksella on hänen mukaansa jonkin verran vaikutusta kansanäänestykseen.
– Kansanäänestykset ovat yleensä aika arvaamattomia. Siihen saattavat vaikuttaa myös muut kansainvälisen ja kotimaan politiikan kysymykset.