Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen nyt vähemmän kuin vuosiin – työperäisten oleskelulupien määrä sen sijaan kasvussa

Viime vuonna ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin hieman yli 10  800, joka on reilut 2 000 hakemusta enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna.

Yli puolet haki oleskelulupaa suorittavaan työhön. Toiseksi eniten lupia haettiin erityisasiantuntijatyön perusteella. Suurin osa näiden lupien hakijoista oli intialaisia.

Sisäministeriön mukaan uusia turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen nyt vähän. Vastaanottokeskuksissa on edelleen runsaasti turvapaikanhakijoita vuoden 2015 poikkeuksellisen suuren hakijamäärän jäljiltä. Samalla on syytä huomioida, että tämän ja viime vuoden aikana Suomeen on tullut vähemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aikaisemmin 2010-luvulla.

Viime vuonna Suomessa jätettiin noin 4 500 turvapaikkahakemusta, joista lähes puolet oli uusintahakemuksia.

Perhe yleisin syy muuttaa

Yleisin syy muuttaa Suomeen viime vuonna oli perhe.

Oleskelulupa perhesiteen perusteella myönnettiin hieman yli 9 000 hakijalle. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2017. Perinteisesti eniten oleskelulupia perhesiteen perusteella on myönnetty Venäjän kansalaisille.

Maahanmuuttoa tarvitaan ennätysalhaisen syntyvyyden paikkaamiseksi

Maahanmuutto kannattelee Suomen väestönkasvua ennätysalhaisen syntyvyyden vuoksi, todetaan sisäministeriön raportissa.

Tietyt alat kärsivät työvoimapulasta, ja väestön ikääntyminen voi pahentaa tilannetta tulevaisuudessa. Tilannetta voidaan helpottaa työvoiman maahanmuutolla.

Suomessa halutaan panostaa siihen, että työelämään pääsisivät entistä nopeammin myös ne maahanmuuttajat, joille oleskelulupa on myönnetty esimerkiksi perhesiteen tai kansainvälisen suojelun perusteella.

Tavoitetta tuetaan esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön SIB-työllistämishankkeella ja maahanmuuttajien osaamiskeskustoiminnan kehittämisellä.

Raportti maahanmuutosta on tehty yhteistyössä useiden ministeriöiden sekä Maahanmuuttoviraston, Tilastokeskuksen ja Poliisihallituksen kanssa. Katsauksen tarkoitus on tarjota faktoja asialliseen maahanmuuttokeskusteluun sekä politiikan valmistelun tueksi.

Se on samalla Suomen muuttoliikeraportti OECD:lle eli Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestölle.