Turvapaikanhakijoita majoitettiin sellaisiinkin paikkoihin, joissa ei olisi turvallisuusongelmien vuoksi pitänyt asua ketään, kertoo tuore tutkimus.
Toissa vuonna Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden ennätyksellinen määrä johti siihen, että vastaanottokeskuksia ja hätämajoitusyksiköitä perustettiin myös tiloihin, joissa oli muun muassa puutteita palo- ja pelastusturvallisuudessa. Kiinteistöissä oli muitakin ongelmia. Osa niistä oli esimerkiksi poistettu aiemmin käytöstä sisäilmaongelman vuoksi.
Asia käy ilmi Pelastusopiston toteuttamasta tutkimuksesta, joka on osa sisäministeriön laajempaa hanketta. Ministeriö on selvityttänyt useilla tahoilla Suomen kykyä vastaanottaa turvapaikanhakijoita.
Yksi turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvä ongelma oli, ettei maahantulijoiden asuin- ja majoitustiloiksi soveltuvia paikkoja ollut etukäteen kartoitettu kaikilla alueilla. Sisäministeriö oli pyytänyt keväällä 2015 ely-keskuksia päivittämään tilojen luettelon saman vuoden syksyyn mennessä, mutta kartoitusta ei ollut kaikissa paikoissa tehty.
Maahanmuuttovirasto alkoi itse etsiä sopivia tiloja ja tehdä sopimuksia suoraan kuntien tai yksityisten toimijoiden kanssa. Tieto uuden yksikön perustamisesta eteni alueen viranomaisille joissakin tapauksissa vasta myöhemmin.
– Pelastustoimi ei välttämättä tiennyt yksiköiden perustamisesta, kertoo Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki.
Käytävillä ja portaikoissa tavaroita
Tutkimuksen viranomais- ja muista asiantuntijahaastatteluista paljastuu, että palotarkastuksia ja pelastussuunnitelmia tehtiin turvapaikanhakijoiden majoitustiloihin osin jälkikäteen.