Pääkaupunkiseudun hätämajoitusyksiköitä käyttävät asunnottomat kertovat pelkäävänsä yösijoissa. Kävijät kohtaavat tiloissa väkivaltaa, eikä henkilökuntaa ole heidän mukaansa aina tarpeeksi paikalla.
Asunnottomien kokemuksien mukaan pääkaupunkiseudun hätämajoitusyksiköissä kohtaa väkivaltaa, mikä saa heidät pelkäämään tiloihin menemistä. Väkivaltaa on koettu sekä suuremmissa että pienemmissä yksiköissä pääkaupunkiseudulla.
Asunnottomien kokemuksia kuunnellut Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvoja Ulla Pyyvaara kertoo, että väkivallan uhka on asunnottomien mukaan todellinen huoli.
– Yksiköissä voidaan hakata, pissata päälle ja varastaa tavaroita. Kävijät ovat kertoneet olleensa todella peloissaan, Pyyvaara sanoo.
– Eräs asiakkaistani totesi yhdestä hätämajoitusyksiköstä, että ”mä en mee sinne."
Korona-aikana hätämajoitusyksiköihin on otettu tavallista vähemmän väkeä. Pyyvaara neuvoo asunnottomia työkseen ja korona-aikana hänellä on ollut 40-45 kävijää kuukaudessa. Heistä neljä on kertonut pelon kokemuksistaan, mikä on huolestuttanut Pyyvaaran.
Pelosta puhutaan harvemmin eteenpäin, koska kävijät pohtivat seurauksia. Kävijät saattavat ennemmin miettiä keinoja, millä he voivat suojautua itse vaaratilanteessa.
– Eräs asiakkaistani sanoi, että hän on tällainen pienikokoinen, eikä selviä ilman asetta, Pyyvaara sanoo.
"Ihmiset ovat olleet hyvin väsyneitä"
Hätämajoitusyksiköissä tarkistetaan tulijat ja vaaralliset teräaseet kerätään tulijoilta pois. Osa tulijoista on valinnut nukkua mielummin portaikoissa, koska kokevat ne turvallisempana paikkana.
Hietaniemenkadun palvelukeskuksen johtajan Anna-Maija Josefssonin mukaan väkivalta tiloissa on jonkin verran lisääntynyt kesän aikana. Josefsson arvelee korona-ajan vaikuttavan asunnottomiin erityisen voimakkaasti, sillä rajoitukset ovat osuneet tuntuvasti juuri heihin.
– Koronatilanteen takia monia julkisia paikkoja on esimerkiksi suljettu tai käyttöä rajoitettu. Ihmiset ovat olleet hyvin väsyneitä tullessaan hätämajoitukseen, Josefsson sanoo.
