Hallitusohjelmassa turpeenpoltto halutaan lopettaa vuoteen 2030 mennessä, mutta monissa kaupungeissa ollaan aikataulua reippaasti edellä.
Turpeen käytöstä energiantuotannossa luovutaan Suomessa nyt vauhdilla. Viimeiset kaksi vuotta turpeen käytön määrä on pudonnut 20–25 prosentin vuosivauhtia ja Neovasta (entinen Vapo) ennustetaan tulevalle vuodelle jopa 30 prosentin vähennystä.
Neovan turvetuotannosta vastaavan johtajan Pasi Rantosen mukaan turpeesta luopumiseen ovat eniten vaikuttaneet päästöoikeuden voimakkaasti kohonnut hinta ja veroratkaisut.
Rantonen ennustaa, että turpeen käytön väheneminen tulee luultavasti vielä kiihtymään.
– Minun on vaikea löytää yhtään isompaa käyttäjää vuonna 2025, joka käyttäisi teollisessa mittakaavassa turvetta. Kyllä ne ovat todella vähissä tämänhetkisellä suunnitelmalla, Rantonen sanoo.
– Isoja muutoksia on tulossa. Suomessa on vielä paljon voimalaitoksia, joissa tekniikka ei salli kokonaan turpeesta luopumista, vaan pitää tehdä investointeja, ennen kuin voi siirtyä muihin polttoaineisiin. Tiedän, että asiakkaiden keskuudessa on laskelmia käynnissä, että milloin muutos tehtäisiin – ja minkälainen muutos: siirrytäänkö puuta polttavaan ratkaisuun vai siirrytäänkö polttamattomaan ratkaisuun, Rantonen pohtii.
Polttoon perustumattomia ratkaisuja ovat esimerkiksi lämpöpumput ja hukkalämmön hyödyntäminen.
"Turvetta ei vaan kannata enää polttaa"
Hallitusohjelmassa on linjattu, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, mutta monin paikoin aikataulussa ollaan sitä edellä. Esimerkiksi Seinäjoen Energia siirtyy täysin turvevapaaseen energiaan tänä vuonna, Tampereen Sähkölaitos vuoden 2023 aikana ja Oulun Energia vuoden 2024 loppuun mennessä.
Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä kertoo, että kaupunkia on lämmitetty viimeiset 40 vuotta turpeella, mutta nyt siihen on tulossa nopea muutos.
– Se ei ole enää kannattavaa. Meillä oli lämpöliiketoiminnan liikevaihto viime vuonna parempi kuin koskaan, ja tulos huonompi kuin ikinä. Olemme nyt luopumassa turpeen käytöstä, Hätilä sanoo.
Seinäjoelle valmistuu uusi biokattila ensi syksynä, ja se tulee toimimaan ilman turvetta. Lisäksi lämmitystä tullaan tuottamaan sähköllä silloin, kun sähkön hinta on edullista. Sitä varten valmistuva sähkökattila valmistuu myös tämän vuoden aikana, Hätilä kertoo.
– Meidän tavoite oli, että olemme hiilineutraali vuonna 2030, mutta nyt näyttää siltä, että olemme sitä jo vuonna 2023. Turvetta ei vaan kannata enää polttaa, Hätilä sanoo.
Hänen mukaansa kaluston puolesta se olisi ollut mahdollista vielä kymmenisen vuotta.
– Rahaa palaa sellainen reilu 50 miljoonaa, mutta sitten ollaan taas vähän aikaa puhtaampi laitos ja mennään kohti polttamattomia teknologioita, Hätilä toteaa.
Tampereen sähkölaitos tiedotti tiistaina, että turpeenpoltto loppuu näillä näkymin vuoteen 2024 mennessä, kun sen oli tarkoitus loppua alun perin vasta vuonna 2030.
Puuteollisuus tuo uskoa muutokseen
Oulun Energialla turpeen osuus oli vuonna 2019 vielä 60 prosenttia.
– Uuden voimalaitoksen myötä tekniset rajoitteet vähenivät ja viime vuonna turpeen osuus oli enää noin kolmannes. Kuluvana vuonna se tulee olemaan noin neljännes, eli kyllä turpeen käyttö on vähentynyt lyhyessä ajassa tosi paljon. Vastaavasti puupolttoaineen ja hyvälaatuisen kierrätyspolttoaineen käyttö on lisääntynyt, kertoo Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala.
Pohjois-Suomeen tulossa olevat puuteollisuuden investoinnit kasvattavat Vanhalan mukaan luottamusta energiantuotannon suureen muutokseen.
Jyväskylässä toimivan Alvan toimitusjohtaja Tuomo Kantola kertoo, että turpeen osuus Alva-yhtiöiden polttoaineista on noin kolmanneksen.
– Alaspäin se on tullut. Vuonna 2019 osuus oli vielä noin puolet.
Jyväskylän suunnalla ollaan Kantolan mukaan siirtymässä kokonaan turpeettomaan energiantuotantoon viimeistään vuoteen 2030 mennessä.