Turkissa ratkeaa tänään, jatkuuko Erdoganin valtakausi – "Vastakkain on nyt kaksi haukkaa"

Recep Tayyip Erdogan on johtanut Turkkia 20 vuotta – näin hän on hallinnut maata 4:12
Video: Recep Tayyip Erdogan on hallinnut Turkkia nyt 20 vuotta, Katso videolta, millainen johtaja hän on.

Turkissa järjestetään tänään presidentinvaalien toinen ja ratkaiseva kierros. Turkin Gandhiksi tituleerattu Kilicdaroglu luopui sydänmerkkien tekemisestä ja kiihdytti maahanmuuttovastaista retoriikkaa.

Vaaleja pidetään kansanäänestyksenä siitä, haluavatko turkkilaiset presidentti Recep Tayyip Erdoganin jatkavan yli parikymmentä vuotta kestänyttä valtakauttaan.

Erdogania haastaa ensimmäisellä kierroksella toiseksi tullut opposition ehdokas Kemal Kilicdaroglu, joka johtaa kuuden oppositiopuolueen liittoumaa ja on saanut myös Turkin suurimman kurdipuolueen HDP:n tuen.

Vaalit siirtyivät toiselle kierrokselle, kun yksikään ehdokkaista ei saanut vaadittua äänienemmistöä ensimmäisellä kierroksella 14. toukokuuta.

Ensimmäisellä kierroksella Erdogan keräsi melkein 50 prosenttia äänistä, kun Kilicdaroglu sai noin 45 prosenttia äänistä.

Tuolloin kolmanneksi tullut turkkilainen äärinationalisti Sinan Ogan on asettunut tukemaan Erdogania. Erdogan ja Kilicdaroglu kävivätkin tiukkaa vääntöä siitä, kumpi saisi Oganin puolelleen ja mahdollisesti hänen viiden prosentin äänisaaliinsa. Oganin vaikutuksesta on kuitenkin monta mielipidettä.

Tavattuaan molemmat ehdokkaat Ogan ilmoitti lopulta melkein viikko sitten tukevansa Erdogania.

Erdoganille povattu voittoa, mutta mielipidemittauksiin ei luoteta

Vaalien alustavia tuloksia odotetaan jo tänä iltana. Ainakin kaksi kuluneella viikolla julkaistua mielipidemittausta povasi Erdoganin voittoa noin 53 prosentilla kaikista äänistä. Kilicdaroglu jäi niissä noin 47 prosentin äänisaaliiseen.

Mielipidemittausten tuloksiin ei tällä kertaa kuitenkaan juuri luoteta, koska ne ennustivat Kilicdaroglulle vähintäänkin johtoasemaa ensimmäisellä kierroksella – mutta kävikin päinvastoin.

Ensimmäisen kierroksen ääntenlaskussa tapahtui paljon epäselvyyksiä ja monet puolueet vaativat tulosten tarkistamista alueittain. Oppositio myönsi kuitenkin jääneensä jälkeen Erdoganin äänistä ja vaalien siirtyvän toiselle kierrokselle.

Nämä vaalit ovat yksinkertaisemmat, koska parlamenttivaalit on jo käyty ensimmäisellä kierroksella eikä presidenttiehdokkaita ole kuin kaksi. Siksi myös ääntenlaskun odotetaan olevan nopeampaa ja aiheuttavan vähemmän riidanaihetta.

Oppositio ja kansalaisjärjestöt jatkoivat viime metreille asti vapaaehtoisten rekrytoimista vaaliuurnille tarkkailemaan äänestystä ja ääntenlaskentaa vaalivilpin pelossa.

Vaalit käydään tälläkin kertaa hyvin epäsuhtaisessa asetelmassa: Erdoganin hallinto kontrolloi koko valtionkoneistoa vaalilautakuntaa myöten sekä valtaosaa Turkin mediasta.

Kampanjoinnissaan Erdogan hyödynsi ylivoimaista näkyvyyttään. Hän kutsui Kilicdaroglun liittoumaa terroristeiksi ja sanoi oppositioehdokkaan valitsemisen tuovan maahan kaaosta. Erdogan myös lupasi lisää taloudellisia tukia kansalaisille, jotka kärsivät korkeasta inflaatiosta.

Opposition kampanjointi muuttui - pois jäivät sydänmerkit

Kilicdaroglu muutti vaalitaktiikkaansa radikaalisti ensimmäisen kierroksen jälkeen. "Turkin Gandhiksi" tituleerattu Kilicdaroglu luopui sydänmerkkien tekemisestä käsillään ja puheista yhteiskuntarauhasta. Sen sijaan hän kiihdytti maahanmuuttovastaista retoriikkaa, yrittäen saada turkkilaisnationalistien tuen.

– Syyrialaisten on lähdettävä, julistivat Kilicdaroglun viimeisimmät vaalimainokset Istanbulissa.

Turkissa on YK:n pakolaisjärjestön mukaan lähes neljä miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa, joista valtaosa on sisällissotaa paenneita syyrialaisia. Talousvaikeuksien kasvaessa turkkilaiset yli puoluerajojen ovat pitäneet pakolaisia osasyyllisinä vaikeuksiinsa ja sanovat tuntevansa olonsa turvattomammaksi Turkissa.

Turkkilaisen äärinationalistin Sinan Oganin entinen liittolainen ja Voitto-puolueen johtaja Ümit Özdag, joka on pitkään kampanjoinut pakolaisten kotimaihinsa lähettämisen puolesta, onkin asettunut Kilicdaroglun puolelle. Hän sopi Kilicdaroglun kanssa pakolaisten palauttamisesta kotimaihinsa "vuoden sisällä".

He myös sopivat, että vaaleilla valittujen paikallisjohtajien ja -viranomaisten tilalle voidaan jatkossakin nimittää hallinnon asettamia virkahenkilöitä. Tätä menetelmää Erdogan on käyttänyt erityisesti kurdien asuttamissa maakunnissa, joissa kurdikaupunginjohtajia on vaihdettu terrorismisyytöksiin vedoten.

– Vastakkain eivät enää ole kyyhkynen ja haukka, vaan vastakkain on kaksi haukkaa, kuvaili politiikan tutkija Emre Erdogan Istanbulin Bilgi-yliopistosta STT:lle kuluneella viikolla.

Kurdipuolue HDP on turkkilaisnationalismiin turvautumisesta huolimatta jatkanut Kilicdaroglun tukemista ja kehottanut kannattajiaan äänestämään Erdoganin pois virasta, oli mikä oli.

– Itse uskon Erdoganin voittavan, mutta vielä asiasta on myös epävarmuutta, tutkija Emre Erdogan lisäsi.

Lue myös:

    Uusimmat