Suomessa tänään vieraileva Joakim Medin joutui keväällä 51 päiväksi Marmaran korkean turvatason vankilaan.
Maaliskuun lopussa Istanbulissa Turkissa ruotsalaistoimittaja Joakim Medin vastaili vangitsemisoikeudenkäynnissä syytöksiin, jotka voisivat viedä hänet vuosiksi vankilaan.
– Minua syytettiin aseellisen terroristijärjestön perustamisesta ja jäsenyydestä, Medin muistelee tilannetta STT:n haastattelussa.
Syyttäjän mukaan kyseinen järjestö olisi perustettu Tukholman kaupungintalon edessä tammikuussa 2023.
Medin tiesi heti, mistä on kyse. Kuten lukuisat muut toimittajat niin Ruotsissa kuin kansainvälisesti, hän oli raportoinut tapauksesta, jossa aktivistit ripustivat Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogania esittävän nuken jaloistaan kaupungintalon ulkopuolelle.
– En ollut edes paikalla siellä, enkä ole tämän aktivistiryhmän jäsen. Ja tämän kerroin oikeudessa, Medin sanoo.
Oikeudenkäynnissä Mediniä syytettiin myös yhteyksistä Turkin kurdien aseelliseen PKK-järjestöön. Lisäksi esille nostettiin tämän kirjoittamat artikkelit, joiden yhteydessä oli julkaistu kuvia Erdogan-nukesta.
Lue myös: Turkissa vangittu ruotsalaistoimittaja palasi kotiin – "Paine rintakehästä hävisi heti"
– Kuvat tulkittiin terroristipropagandaksi ja minulle kerrottiin, että olen loukannut Erdoganin kunniaa.
Absurdeilta kuulostavilta syytteiltä puolustautuminen oli hankalaa osittain siksi, että Medinille määrätty tulkki puhui erittäin huonosti englantia ja miehillä oli hankaluutta ymmärtää toisiaan. Tauon aikana Medinille selvisi, ettei kyseessä ollut koulutettu kääntäjä vaan turistiopas.
– Hän jopa tarjoutui viemään minut turistikierrokselle myöhemmin. Olin tästä melko järkyttynyt.
Terrorismisyytökset ja lähes mykkä asianajaja
Nykyisin ETC-lehdelle työskentelevä Medin on raportoinut useista eri Lähi-idän maista vuosien ajan. Kurdikysymykseen hän erikoistui vuonna 2014 työskennellessään kesän Irakissa Kurdistanin alueella. Medin seurasi ääri-islamilaisen Isis-järjestön nousua kansainvälisesti tunnetuksi toimijaksi ja matkusti aiheen perässä myös Syyriaan.
– Tuohon aikaan länsimaat ja Nato-maat Turkkia lukuun ottamatta alkoivat nähdä Irakin ja Syyrian kurdit pääliittolaisinaan Isisiä vastaan. Turkki on vastustanut tätä. Sitä on tietenkin ollut kiinnostavaa seurata ja tutkia, Medin sanoo.
Kymmenen vuotta myöhemmin Medin katseli oikeudessa kuvia reportaaseista, joita oli julkaissut Syyriasta vuonna 2015. Jutuissa käsiteltiin Syyrian kurdien YPG-joukkoja, joita Turkki pitää terroristeina. Myös näiden kirjoitusten sekä Medinin ottamien kuvien sanottiin loukkaavan Turkin presidenttiä.
Medin on viettänyt yli kymmenen vuoden ajan paljon aikaa myös Turkissa. Hän on seurannut maan politiikkaa ja autoritääristä kehitystä Erdoganin valtakaudella.
Maaliskuussa hän oli saapunut maahan seuratakseen Erdoganin hallinnon vastaisia mielenosoituksia, jotka syttyivät Istanbulin pormestarin, oppositiopoliitikko Ekrem Imamoglun vangitsemisesta. Passintarkastuksessa Medin kuitenkin otettiin kiinni syytettynä terrorismirikoksista.
Medin kertoo olleensa shokissa ja järkyttynyt tilanteesta, joka oli samaan aikaan pelottava ja kiinnostava. Samalla hän muistaa ajatelleensa, että toiminta on täysin tyypillistä Turkin viranomaisille.
– Viimein minulle kävi samoin kuin monille turkkilaisille journalisteille, älyköille, kirjailijoille, oppositiopoliitikoille ja ihmisoikeuksien puolustajille on käynyt Turkissa. Heitä syytetään terroristeiksi. Olin kirjoittanut aiheesta monia, monia artikkeleja, jopa kirjoja, ja nyt se tapahtui minulle.
Oikeudenkäynnissä Mediniä puolusti hänelle osoitettu julkinen puolustusasianajaja.
– Hän ei sanonut koko istunnon aikana sanaakaan puolustuksekseni, eikä esittänyt vastalauseita tai kysymyksiä, Medin sanoo.
Mies todettiin todennäköisesti syylliseksi häntä kohtaan esitettyihin syytteisiin ja hänet passitettiin Marmaran korkean turvatason vankilaan.
– Pääni oli täysin pyörällä. Ajattelin raskaana olevaa vaimoani. Pelkäsin, etten olisi paikalla, kun lapseni syntyy.
Sittemmin Medin onnistui saamaan uuden asianajajan Turkin poliittisia vankeja ja toimittajia auttavan järjestön kautta.
Julkkiskavereita vankilassa
Marmaran poliittisten vankien osastolla Medin pidettiin suljettuna huoneeseensa.
– Sain poistua sieltä vain, kun asianajajani tai pääkonsuli tuli vierailulle, mikä tapahtui noin kerran viikossa.
Sosiaaliseksi itseään kuvailevalle Medinille eristys oli henkisesti raskasta. Pelastukseksi koituivat keskustelut, joita neljän lähimmän sellinaapurin kanssa pystyi käymään oven raon alta huutamalla.
Kaksi heistä puhui jonkin verran ruotsia. Miehet olivat Ruotsista poliittista turvapaikkaa hakeneita kurdeja, jotka olivat paenneet Turkista terrorisyytösten vuoksi. Ruotsi oli kieltäytynyt antamasta miehille turvapaikkaa väitettyjen PKK-yhteyksien vuoksi.
Medin oli kirjoittanut miehistä viimeisimpään kirjaansa, ja tapasi heidät nyt turkkilaisessa vankilassa.
– Se oli erittäin outoa ja uskomaton sattuma, jos se oli sattuma.
Toinen miehistä oli karkotettu Turkkiin samaan aikaan, kun maa viivästytti Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Turkki syytti pitkään Ruotsia PKK:n tukemisesta ja vaati siltä toimia terrorismin kitkemiseksi. Ruotsin on väitetty luovuttaneen Turkille ihmisiä vastalahjaksi Nato-jäsenyydestä.
Medin tutustui vankilassa myös muihin Erdoganin hallinnon viimeisen 12 vuoden aikana vangitsemiin poliittisiin vankeihin. Hän loi yhteyden jopa pormestari Imamogluun. Medinin mukaan miehet vilkuttivat toisilleen, minkä jälkeen Medin lähetti hänelle viestin asianajajiensa kautta.
– Tervehdin häntä ja kysyin, miten hänellä menee ja niin edelleen, Medin sanoo.
Ruotsalaistoimittaja tutustui myös kuuluisaan kansalaisaktivisti Osman Kavalaan, jonka vapauttamista vaatineiden maiden joukkoon myös Suomi kuuluu.
– Hän lähetti asianajajiensa kautta tervehdyksen sekä useita kirjoja minulle luettavaksi.
Tekikö Ruotsi diilin Medinin vapauttamiseksi?
Huhtikuun lopussa Medin tuomittiin 11 kuukaudeksi ja 20 päiväksi ehdolliseen vankeuteen Erdoganin kunnian loukkaamisesta. Hänet pidettiin kuitenkin vangittuna, koska terrorismisyytteet käsitellään erillään syyskuussa alkavassa oikeudenkäynnissä.
Lopulta mies pääsi yllättäen toukokuussa vapaaksi 51 päivää kestäneen vankeuden jälkeen, ja hänet karkotettiin maasta. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi, että maan ulkoministeriö oli kaikessa hiljaisuudessa työskennellyt Medinin vapauttamiseksi.
Medin on ollut ja on edelleen hyvin kriittinen Ruotsin hallituksen toimintaa kohtaan maan Nato-liittymisprosessin aikana. Hänen mukaansa Ruotsin hallitus on ajanut ahtaalle täysin lailliset kurdijärjestöt, koska Turkki on sitä vaatinut.
– Se on vaikuttanut siihen, miten ajattelemme turvapaikanhakijoiden oikeuksista sekä sananvapaudesta ja kokoontumisvapaudesta perusoikeutena, Medin sanoo ja viittaa Ruotsin hallituksen kriittisiin lausuntoihin mielenosoituksista, joissa vastustettiin maan Nato-jäsenyyttä.
Julkisuudessa on esitetty epäilyjä siitä, että Turkki piti Mediniä panttivankina ja Ruotsi on mahdollisesti tehnyt jonkinlaisen vaihtokaupan hänen vapauttamisekseen. Medin sanoo, ettei tiedä, millaisia diplomaattisia neuvotteluja suljettujen ovien takana on käyty. Häntä itseäänkin ihmetyttää, miksi pääsi pois vankilasta, vaikka terrorismisyytteet ovat vielä käsittelemättä ja oikeusprosessi voi jatkua vuosia.
– Se oli todennäköisesti monen asian summa. Toisaalta asiaan vaikutti Ruotsin ulkoministeriön ja kansainvälisten järjestöjen sekä median luoma paine, mutta todennäköisesti myös Turkissa käynnissä oleva rauhanprosessi, Medin sanoo.
Medin vapautettiin vain muutama päivä sen jälkeen, kun PKK ilmoitti lopettavansa toimintansa. Vaikka tällä saattoi olla osuutensa asiaan, on toimittaja myös huolestunut mahdollisesta sopimuksesta, joka hänen vapauttamisekseen on tehty.
– Olen raportoinut Turkin hallinnon tekemisistä pitkään. Tiedän hyvin, että heille olisi hyvin poikkeuksellista tehdä jotain, mistä he eivät itse hyödy.
Tulevaisuudessa on myös toivo
Medinillä on paraikaa viiden vuoden maahantulokielto Turkkiin. Hän toivoo, että voi vielä joskus palata maahan.
– Tässä oikeudenkäynnissä minut on leimattu Turkin-vihaajaksi, mikä todella satuttaa minua. Maan ongelmallisesta hallinnosta huolimatta Istanbul on minulle kaikkein rakkain kaupunki maailmassa. Olen todella suuri turkkilaisen vastaanottavaisen ilmapiirin, kulttuurin, historian, luonnon ja arkkitehtuurin fani, Medin sanoo.
Maan demokratiakehityksen ennustamisen hän sanoo olevan todella vaikeaa.
– Turkki on todella ennalta-arvaamaton maa. Toisaalta kurdiliikkeen ja maan hallinnon välinen rauhanprosessi luo toivoa, mutta monet ovat pettyneitä siihen, että samalla ovat alkaneet hyökkäykset pääoppositiopuoluetta vastaan.
Hän haluaa silti pysyä toiveikkaana.
– Kevään protestit osoittivat sen, että Turkissa on paljon ihmisiä, jotka arvostavat demokratiaa ja haluavat, että myös valtio tekee niin.
Medin vierailee lauantaina Käänne-tapahtumassa Helsingin Lasipalatsissa, jossa hän osallistuu keskusteluun Turkista, kurdien tilanteesta ja median roolista tässä konfliktissa.