Turkissa parlamenttipuolueiden edustajista koostuva valtuuskunta vieraili kurdijärjestö PKK:n perustajan Abdullah Öcalanin luona vankilassa.
Historiallisesta vierailusta uutisoivat useat mediat Turkissa, kuten riippumaton Sözcü TV -kanava sekä valtiollinen Anadolu-uutistoimisto.
Vierailu toteutettiin osana presidentti Recep Tayyip Erdoganin hallinnon viimeisintä yritystä lopettaa aseellinen konflikti aseellisen PKK-järjestön kanssa.
Lue myös: Turkissa poliittisten vankien joukossa virunut ruotsalaistoimittaja kertoo eristyksestään
Valtuuskuntaan kuului Erdoganin johtaman AK-puolueen (eli AKP:n), sen turkkilaisnationalistisen kumppanin MHP:n sekä kurdimielisen DEM-puolueen kansanedustajat, jotka kuuluvat Turkin parlamentissa rauhanprosessia varten perustettuun komiteaan. Ennen vierailua kerrottiin Öcalanin kanssa keskusteltavan rauhanprosessin etenemisestä.
PKK:n eli Kurdistanin työväenpuolueen perustanut 76-vuotias Öcalan on ollut vangittuna ja eristettynä Imralin vankilasaarella Länsi-Turkissa vuodesta 1999.
Vierailu aiheutti kiistaa
Vierailun toteuttamisesta päätettiin komitean äänestyksessä, mutta vierailu PKK-johtajan luona on aiheuttanut Turkissa kiivasta arvostelua.
Turkin suurin oppositiopuolue CHP ei suostunut lähettämään omaa edustajaansa Öcalanin luokse. CHP on syyttänyt rauhanprosessia Erdoganin poliittiseksi peliksi sekä yritykseksi jatkaa omaa valtaansa.
CHP pitää prosessia epäluotettavana, sillä rauhanprosessin ollessa käynnissä on puolueen omia kaupunginjohtajia – kuten Istanbulin pormestari Ekrem Imamoglu – ja muita puolueen edustajia vangittu sen mukaan poliittisista syistä.
Lue myös: Kurdien separatistijärjestö PKK järjesti aseistariisuntaseremonian
Myös kurdipolitiikkoja on yhä pidetty vangittuina rauhanyrityksestä huolimatta. Heidän joukossaan on suosittu entisen kurdipuolueen puheenjohtaja Selahattin Demirtas, jota on pidetty vangittuna vastoin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ECHR:n määräystä.
Ihmisoikeuksiin keskittyvän riippumattoman Bianet-median mukaan vierailun pöytäkirja pidetään salattuna kymmenen vuoden ajan aiheen arkaluontoisuuden takia. Pöytäkirja jaetaan kuitenkin komitean jäsenten kanssa, Milliyet-lehti kertoi.
Kymmeniätuhansia kuollut
Turkin valtion ja PKK:n välisessä konfliktissa on kuollut arviolta kymmeniätuhansia ihmisiä vuonna 1984 alkaneen verisen konfliktin aikana. Turkin lisäksi myös EU ja Yhdysvallat luokittelevat PKK:n terroristijärjestöksi. Toisaalta myös Turkin kovat vastatoimet ovat saaneet arvostelua kansainvälisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä.
Viime vuoden lokakuussa käynnistetty rauhanprosessi on jo kolmas vastaavanlainen yritys yli parikymmentä vuotta kestäneen Erdoganin valtakauden aikana.
PKK ilmoitti jo keväällä lopettavansa taistelut Turkin valtiota vastaan. PKK sanoi siirtyvänsä kohti demokraattisia poliittisia keinoja taistellakseen kurdien oikeuksien puolesta. Tänä syksynä PKK:n taistelijat myös ilmoittivat vetäytyneensä Turkin maaperältä.
Konflikti PKK:n kanssa on ulottunut useisiin maihin alueella sekä EU:hun ja jopa Suomeen asti. Marraskuussa Helsingin käräjäoikeus vangitsi kolme miestä epäiltyinä todennäköisin syin terroristiryhmän rahoittamisesta, kertoi keskusrikospoliisi.