Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on esitellyt ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus sisältää muun muassa sosiaalietuuksien korotuksia ja haittaverojen kiristyksiä.
Budjetin loppusumma on 57 miljardia euroa ja alijäämä kasvaa 2,3 miljardiin euroon.
Lintilä sanoi tiedotustilaisuudessa toivovansa, ettei hänen ensimmäisestä budjetistaan saa isoja otsikoita. Budjettiesitys on tehty pitkälle hallitusohjelman mukaisesti.
– Jos joku odottaa dramaattisia muutoksia, niin niitä ei tule, Lintilä totesi tiedotustilaisuudessa.
Lintilän mukaan ehdotus on rakennettu sen varaan, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Työllisyystoimia arvioidaan ensi syksynä tähän aikaan.
– Hallituksella ei ole sellaista vaihtoehtoa, että menolisäykset toteutuvat, mutta työllisyystavoitteet jäävät toteutumatta, Lintilä sanoi.
– Tässä ei ole vielä esitelty työllisyystoimenpiteitä. Laitamme kyllä työllisyystyöryhmään painetta, että saamme konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla meillä on 60 000 uutta työpaikkaa vuonna 2023, Lintilä jatkoi illan Seitsemän Uutisissa.
"Kun Saksa yskii, muillakin menee heikosti"
Lintilä muistutti haastavasta maailmantalouden tilanteesta, joka on muuttunut siitä, kun oltiin Säätytalolla.
– Signaali on selkeä, maailman talouden kasvu vaimenee, Lintilä sanoi viitaten muun muassa brexitiin, Saksan lukuihin ja Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodan uhkaan.
Seitsemän Uutisissa vierailleissaan Lintilä nosti esiin Saksan talouden erityisenä suunnannäyttäjänä.
– Saksa on tietyllä tavalla EU-alueen dieselkone, joka käy. Silloin kun Saksa yskii, niin kyllä muillakin menee heikosti. Olemme totta kai huolestuneita siitä.
– Ehdottomasti tätä aikaa leimaa epävarmuus. Hallitus ei voi vaikuttaa kansainväliseen taloustilanteeseen, mutta voimme luoda uskottavaa, luotettavaa ja ennustettavaa kansallista talouspolitiikkaa, Lintilä vakuutti.
Haittaveroihin tulossa joitakin korotuksia
Keskeisiä budjettiehdotuksessa ovat niin sanotut haittaverojen korotukset.
Polttoaineiden verotus kiristyy ensi vuoden elokuussa 250 miljoonalla eurolla, mikä vastaa kuluttajahintojen ennustettua nousua.
Myös tupakan ja virvoitusjuomien veroihin tulee korotukset. Tupakkaveroon on suunnitteilla 50 miljoonan euron ja virvoitusjuomaveroon 25 miljoonan euron korotus.
Alkoholiveroa ei näillä näkymin olla korottamassa. Lintilän mukaan ministeriö haluaa seurata Viron ja Latvian veromuutosten vaikutuksia.
– Olen lähestynyt niin Latvian kuin Viron kollegojani ja pyytänyt heitä käymään keskustelun siitä, voisimmeko löytää jonkinnäköisen yhteisen näkemyksen siitä, mitä meidän alkoholiverotuksemme tulee jatkossa olemaan, ja tällainen, voiko sanoa epäterve, verokilpailu pystyisi jäämään sivuun tästä, Lintilä sanoi.
Näitä niin sanottuja haittaveroja kompensoidaan alentamalla ansiotulojen verotusta.
Kevennys kohdistetaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille, eläketulon saajille sekä etuustulojen saajille, joiden ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla.
Rinteen hallituksen painotukset näkyvät
Nyt tekeillä oleva budjetti on pääministeri Antti Rinteen (sdp.) hallituksen ensimmäinen. Lintilä arvioi, että hallituksen vaihtuminen näkyy budjettilinjoissa erityisesti sosiaalipuolen kohdennuksilla.
– Tulemme tekemään aika kattavasti sosiaalietuuksiin parannuksia, Lintilä sanoi.
Esimerkiksi pieniä eläkkeitä korotetaan hallitusohjelman mukaisesti ensi vuoden alusta hallitusohjelmassa kaavaillun mukaisesti. Perusturvaa eli minimietuuksia ollaan korottamassa 20 eurolla kuukaudessa. Lisäksi hallitus aikoo sitoa opintorahan indeksiin ensi vuoden elokuusta alkaen.
Hallitus aikoo leikata asteittain asuntolainan korkovähennystä. Ensi vuonna asuntolainan koroista vähennyskelpoista on 15 prosenttia. Tänä vuonna osuus on ollut 25 prosenttia.
Myös kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2400 eurosta 2250 euron ensi vuonna.
Suomi tarvitsee lisää investointeja
Valtiovarainministeri Lintilä korosti jälleen työllisyyden kasvun ja investointien merkitystä Suomen talouden vahvistamisessa.
Investointien lisäämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi perustetaan työryhmä. Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama ryhmä kartoittaa toimia syksyn varsinaiseen budjettiriiheen.
Lintilä on huolissaan, että Suomi on jäänyt investoinneissa selvästi jälkeen verrokkimaista Ruotsista ja Saksasta.
– Keke Rosbergillä oli turbonappi, nyt sitä pitäisi painaa, ja Hetemäki tulee painamaan turbonappia investointien osalta, Lintilä sanoi.
Työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi TE-palveluihin ehdotetaan tässä vaiheessa noin 15 miljoonan lisärahaa.
Palkkatuen käytön lisäämiseksi ehdotetaan puolestaan 10 miljoonan euron lisärahaa.
Juttua täydennetty 14.8. klo. 20:14 valtiovarainministeri Lintilän Seitsemän Uutisten kommenteilla.